*

Janne J. M. Muhonen Kriittisiä puheenvuoroja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Onko kristinuskon pakkosyöttö tulossa tiensä päähän?

Aina silloin tällöin sitä huomaa ihmettelevänsä, että onko vuosi todellakin 2012, koska uskonnonvapauskysymyksissä edetään kuin täi tervassa. Tietenkin on mahdollista, että olemme näiden kysymysten tiimoilta vielä taipaleen alkuvaiheessa. Hallituspuolueet - paitsi vähemmän yllättäen kristillisdemokraatit - puoltavat tunnustuksellisen uskonnonopetuksen tuntimäärän vähentämistä.

Mutta silti: Ympäri maailmaa rakennetaan lähemmäs kilometrin kokoisia pilvenpiirtäjiä, jopa HI-virukseen ollaan löytämässä parannuskeinoa, mutta Suomessa alle ymmärrysikäisiä lapsia pakkositoutetaan muitta mutkitta tunnustukselliseen yhdyskuntaan, joka palvoo rituaaleissaan henkiolentoja. Ehkä uskonnonvapausasiassa onkin syytä odottaa kelvollista edistystä vasta vuonna 2150?

Lukekaa tuo yhä uudestaan ja miettikää.

Tulipa jo tuossa joku aika sitten mieleeni, että lainsäädännöllinen uskonnon- tai uskonnottomuudenvapaus on ikäaspektista katsottuna pelkkä vitsi. Kaksikuukautiset vauvat pakkoliitetään mieluusti uskonnolliseen yhdyskuntaan, mutta lain mukaan yksilön on mahdollista pyrkiä yhdyskunnasta eroon oma-aloitteisesti ensimmäisen kerran vasta 15-17-vuotiaana, jos saa huoltajiltaan suostumuksen.

On häikäisevä ja suorastaan härski kaksoisstandardi, että kahden kuukauden - tai sanotaan nyt vaikka, että parin vuoden - ikäinen vauva katsotaan sopivaksi uskovaiseksi (asia on lisäksi katsottu viisaimmaksi päättää hänen itsensä puolesta), mutta vasta 18 vuoden ikäinen nuori aikuinen katsotaan lain silmissä passeliksi päättämään uskonnottomuudestaan tai vaihdosta toiseen yhdyskuntaan.

En näe tässä kovin selvää logiikkaa. Epäilen vahvasti, että ylemmyydentunnossaan kirkkoinstituutio on junaillut lakiin tällaisen pykälän juuri sillä varjolla, ettei esimerkiksi 14-vuotias yksilö osaisi vielä hahmottaa sitä pyhyyttä, johon hänet on aikoinaan hengellisessä rituaalissa pakkoliitetty - hänen "omaksi parhaakseen".

Toisin sanoen kirkko edustajistoineen ajatellee tekevänsä suunnattoman palveluksen kaikille "Jumalan karitsoille" liittäessään heidät mahdollisimman varhain oppiensa piiriin - niin sanottuun nuhteeseen ja varjelukseen -, ja estämällä heidän oma-aloitteisen eroamisensa viimeiseen saakka.

Kristillisen indoktrinaation väheneminen peruskouluissa on yksi hieno askel kohti rationaalista ja sekulaaria yhteiskuntaa, joka ei samalla loukkaa merkittävää osaa väestöstä taannehtivine traditioineen. Harmillisen verkkaisesti tämä kehitys kuitenkin on kulkenut, mutta vieläkin parempaa on luvassa, mikäli tähän on uskomista.

Kun vanhan kansan opettajat, ns. kansankynttilät, eläköityvät ja uusi sukupuoli sekulaareja, humaaneja, arvoliberaaleja ja ennen kaikkea nykyajan henkeen vastaavia opettajia astuu heidän tilalleen, tapahtuu juuri oikeanlaisia muutoksia.

"Tulevat opettajat haluaisivat myös kannustaa oppilaitaan käyttämään nykyistä enemmän kriittistä ajattelua yhteiskunnassa."

Kyllä vain, ystävät rakkaat. Autoritäärisen ja totalitaristisen valtauskonnon pakkosyöttö uhkaa olla tiensä päässä, ja tilalle astuvat sekulaarit sekä humaanit arvot, todellinen tasa-arvo ja uskonnonvapaus.

Yhteiskunta, jossa kyseenalaistamista ja tervettä itsetutkiskelua ei kaihdeta!

Lopuksi: Mitään uskontoa tai elämänkatsomusta ei kerta kaikkiaan saa valtiorahotteisesti opettaa. Yleinen etiikka ja elämänkatsomustiede ovat toista maata. On yksiselitteisesti sietämätöntä, että valmiiksi räätälöity elämänkatsomus taotaan kalloon antamatta vaihtoehtoja yksilölliseen valintaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

j.olavi heikkinen

samassa yhteiskunnassa (siis vuonna 2012) keskustellaan vakavissaan myös poikien sukuelinten nylkemisen sallivasta lainsäädännöstä, koska uskonto ja uskonnonvapaus!!!

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

" On häikäisevä ja suorastaan härski kaksoisstandardi, että kahden kuukauden - tai sanotaan nyt vaikka, että parin vuoden - ikäinen vauva katsotaan sopivaksi uskovaiseksi (asia on lisäksi katsottu viisaimmaksi päättää hänen itsensä puolesta), mutta vasta 18 vuoden ikäinen nuori aikuinen katsotaan lain silmissä passeliksi päättämään uskonnottomuudestaan tai vaihdosta toiseen yhdyskuntaan. "

Totta.

Käyttäjän elinakeranen kuva
Elina Keränen

Uskonnonopetukseen en sano mitään, mutta liiottelet härskisti puhuessasi kaksoisstandardista.

Kirkkohan merkitsee suurimmalle osalle vain siirtymäriittejä - kaste, rippi, avioliitto, hautajaiset - jumalanpalveluksiin osallistuu 1,7%.

Siksi minusta on liioteltua sanoa "parin vuoden - ikäinen vauva katsotaan sopivaksi uskovaiseksi", "ettei esimerkiksi 14-vuotias yksilö osaisi vielä hahmottaa sitä pyhyyttä, johon hänet on aikoinaan hengellisessä rituaalissa pakkoliitetty", "alle ymmärrysikäisiä lapsia pakkositoutetaan muitta mutkitta tunnustukselliseen yhdyskuntaan, joka palvoo rituaaleissaan henkiolentoja."

Keskimääräinen evankelisluterilaisuus on aivan minimaalisen vähän tunnustuksellista.

Käyttäjän Naama kuva
Anne Pylkkönen

Muhonen kirjoittaa asiaa eikä tässä ole kyse mistään "ihmisyyden parantamisesta ateismilla " kuten T.A. yrittää tuolla ylempänä änkyttää (vasta-argumentti on suurinpiirtein yhtä surkuhupaisa kuin joidenkin n.s. oikeusoppineiden puolustelut Halla-ahon tuomitsemiselle etteihän kukaan saa mennä räyhäämään toisten hautajaisiinkaan - ei tietenkään saakaan, mutta sillä ei ole mitään tekemistä käsiteltävän asian kanssa).

Tunnustuksellisen uskonnonopetuksen lopettamisella valtion ja kuntien toimesta ei ole mitään tekemistä "ihmisyyden parantamisen" kanssa - eiköhän se ole pikemminkin niin että nimenomaan uskonnot ovat olleet päsmäröimässä ihmisyyttä, ja varsin vaatimattomin tuloksin. Tosin vasta muutama päivä sitten joissakin median otsikoissa hehkutettiin, että helvetin pelko vähentää rikollisuutta, joten eiköhän vielä ainakin toistaiseksi nimenomaan uskikset ole niitä jotka hallitsevat ilmatilaa "ihmisyydenparannus" propagandassa.

Tämä on joka tapauksessa hyvä aihe keskustella läpi nimenomaan tässä tuntijakoväännön yhteydessä. Koululaitos on jo liian pitkään junnannut menneisyyden hokemissa ja pölyttyneessä, agraariyhteiskunnan näennäismoralistisessa arvomaailmassa ja ihmiskuvassa.

Minusta tärkein uudistus olisi se, että opettajat ensi lukuvuodesta alkaen mieltäisivät itsensä ennenkaikkea ymmärrystyöläisiksi. "Tietotyöläisyys" tai "kasvatustyöläisyys"ovat jo liian kapea-alaisia tai jälkijättöisiä käsitteitä, koska varsinainen kasvatustyö on jo kouluikään tultaessa myöhäistä, ja tietoa pystyy jokainen haalimaan varsin helposti yksinkin, porukassa tai koneiden avulla.
Mutta ymmärryksen hankkimiseen vuorovaikutuksessa sen kehittämiseen erityisesti koulutetun henkilön kanssa kannattaa kuluttaa useitakin vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Oppivelvollisuus koulu olisi juuri ihanteellinen institutio sellaiseksi "kasvulaitokseksi" jolla pitäisi olla kutsumuksena ymmärryksen kehittäminen ja kriittiseen ajatteluun kannustaminen.

Sivumennen mainitsisin vielä että kirjoittelin itsekin bloggauksen aika paljon tähän samaan asiaan liittyen mutta laitoin siihen ajastetun julkaisuajan kun halusin tarkistaa ensin pari asiaa. No, nyt en osaa purkaa ajastusta joten bloggaukseni ilmaantuu - jos Luoja suo - vasta 27.6. klo 16:30. hih! että silleen. . .

Matti Vesimäki Os Jokinen

(kirjautuminen facebookin kautta)

Googlettamalla sattui silmään kilometrin korkuinen pilvenpiirtäjä, jota rakennetaan Saudi-Arabiaan. Muita kilometrin korkuisia rakennuksia en löytänyt.

Arvatenkin pömpeliä rakennetaan Allahin kunniaksi, mutta se on tietenkin mielestäsi eri asia?

Koska kyseessä on tasa-arvoinen rauhanuskonto ja sitä myöten valistunut pilvenpiirtäjä.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

No voi rähmä sentään. Olisi kaiketi pitänyt kirjoittaa "satoja metrejä korkeita", jotta esimerkiksi Petronas-tornit (ovat tosin muslimivaltiossa nekin) voitaisiin laskea mukaan.

Tässä on kuitenkin rakennuksia puolen kilometrin molemmin puolin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_maailman_kor...

Matti Vesimäki Os Jokinen

(kirjautuminen facebookin kautta)

Okei, kilometri puolittui eli puolittuiko nyt alkuperäinen kirjoituskin? Ja nuohan on rakennettu, eikä niitä enää rakenneta.

Paapelin tornia tosiaan rakennetaan Saudi-Arabiassa ja nihilististä uskontoa edistetään koraanikoulujen rahoituksen kautta ympäri maailman.

Siinä tosiaan olisi työsarkaa miten Saudi-Arabia saadaan viisastumaan ja lopettamaan uskonnon pakkosyöttö.

Toivoa tuskin on kun erääseen suomalaiseen kouluunkin jouduttiin palkkaamaan muslimi uskontotunneille ettei suomalainen koulujärjestelmä olisi väärällä kurssilla.

Käyttäjän Hep0nen kuva
Heikki Polojärvi

Annoin kastaa lapseni kirkon jäseneksi. Mitä meinasit sille asialle tehdä?

http://www.youtube.com/watch?v=zjtlbPIzPl4

Linkki eri aiheesta, mutta aina yhtä ajankohtainen. Sopii myös tähän vähäsen sovellettuna.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

Enpä meinaa tehdä muuta kuin toivoa, että päätöksesi oli oikea lapsesi mielestä vielä siinäkin vaiheessa, kun hän alkaa tiedostaa ympäristöään. Olettaen, että kyse on aivan hiljattain syntyneestä tapauksesta.

Käyttäjän Hep0nen kuva
Heikki Polojärvi

Hyvä niin. Kunhan tulee siihen ikään että alkaa raksuttaa, hän saa tehdä aivan omat ratkaisunsa. Onko tässä nyt jotain vikaa?

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

"Hyvä niin. Kunhan tulee siihen ikään että alkaa raksuttaa, hän saa tehdä aivan omat ratkaisunsa. Onko tässä nyt jotain vikaa?"

On siinä sen verran, että lapsesi tukee jäsenyydellään instituutiota, joka käyttää juuri jäsenistönsä kautta saavuttamaansa arvovalta-asemaa ajaakseen sellaisia arvoja, joita lapsesi ei mahdollisesti tule koskaan allekirjoittamaan.

En kuitenkaan halua liiaksi puuttua kenenkään perheen yksityisasioihin ja toimintaan. Toivon, ettei tästä synny ristiriitoja.

Kääntäen minun lastani (jos sellaisen/sellaisia saan) ei tulla kastamaan mihinkään lahkoon, mutten estä heitä liittymästä sellaiseen heidän tultua täysi-ikäiseksi (tai nuorempana, mikäli alaikärajaa joskus lasketaan ja annan huoltajana suostumuksen). Toivon, ettei tästäkään synny ristiriitoja.

En tiedä, kuinka lopulta reagoisin, jos lapseni valittaisi: "isä, Jeesus on tie, totuus ja elämä! Mikset dorka sitä tiedä? Miksette kastaneet minua aikanaan valtakirkkoon, kuten naapurin Juuson? Olen jäänyt nyt paitsi kaikesta hengellisestä toiminnasta, jonka parissa Juuson perhe lapsuusaikansa vietti! Jumankauta!"

Asian ydin on kuitenkin se, että alle ymmärrysikäisen lapsen jäsenyys ei saisi olla automaatio, josta tulee myöhemmin hankkiutua eroon vaan päin vastoin.

Korostan, että miellän puhuvani asiasta yhteiskunnallisella tasolla, koskien kaikkia perheitä, joille näennäiskristillinen tapakasvatus ja automaattijäsenyys ovat jonkunlaisia itseisarvoja, joiden objektiivinen tarkastelu ei tule kysymykseenkään.

Käyttäjän Hep0nen kuva
Heikki Polojärvi

Minä kerron lapsilleni Jumalasta, sen verran kuin he haluavat tietää. En tuputa enkä iskosta, sillä minulle heidän valintansa vapaus on yhtä tärkeä kuin omanikin. Mutta jotta he voisivat valita, heidän täytyy kuulla myös uskovaisen näkökulma. Muutenhan he voisivat imeä vääriä vaikutteita ties mistä humpuukimediasta mikä leimaa kristinuskon milloin miksikin ihme pakkokulttialistamiseksi.

Käyttäjän Hep0nen kuva
Heikki Polojärvi

Eve: Periaatteessa samaa mieltä, paitsi että joka ikinen teini kapinoi. Ainakin jos ei ole lastattu mielettömillä suoritus- ja menestyspaineilla.

15v=kapina. uskoivat vanhemmat mihin uskoivat tai eivät uskoneet. Se on ihmiskunnan kyky uudistua. Onneksi se (useimmiten) laantuu vanhetessa, muutenhan täällä olisi anarkia.

Jan Gustafsson

On turha kuvitella, että yhteiskunta muuttuu kaikin puolin paremmaksi jos uskonnon opetus lakkautetaan. Aina löytyy uusi kohde joka täytyy ehdottomasti saada tälle vuosituhannelle. Demari sanoo, että yhteiskunta ei ole vielä valmis, joku toinen sanoo, että vitutuksen määrä on vakio.

mikael torppa

Janne Muhonen kirjoittaa: "On yksiselitteisesti sietämätöntä, että valmiiksi räätälöity elämänkatsomus taotaan kalloon antamatta vaihtoehtoja yksilölliseen valintaan."

Kuitenkin te ateistit hyväksytte ja jopa vaaditte kehitysopin pakkosyöttöä biologian tunneilla lapsille. Kehitysoppi on hypoteesi eli oletus/teoria joka ei pidä yhtä sen kanssa mitä luonnonvalinta meille kertoo.

http://mikaeltorppa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/96458...

Kuitenkin tämä kehitysoppi on eroitettu uskonnon opetuksesta omaan ns: "fakta" opetukseen joka ei muka perustuisi "uskoon" vaikka kehitysopissa on kyse täysin uskonasioista eikä todistetuista faktoista. Kehitysopin teoria (evoluutioteoria) ei siis perustu faktaan vaan uskonasioihin mutta silti tätä aatetta opetetaan kuoluissa lapsille faktana siitä miten ihminen on ilmaantunut maailmaan.

Kehitysopin opettaminen on täysin oman ateistisen aatesuuntauksen opetusta jossa lapset halutaan kehitysopin pakkosyötön kautta aivopestä uskomaan että he olisivat vain eläimiä jotka ovat sattumalta kehittyneet kehitysopin opettamalla tavalla. Lapsille halutaan takoa kehitysopin kautta se kalloon ettei ole olemassa Jumalaa eikä sitä kautta syntiäkään.

Lapsille halutaan opettaa samaa vanhaa Eedenin puutarhan käärmeen valhetta "onko Jumala todella sanonut niin" ja "ette suinkaan kuole jos teette vastoin Jumalan sanaa" sillä eihän Häntä edes ole koska ihmistä ei ole luotu vaan ihminen on kehittynyt lätäkön limasta erinlaisin kehitysastein nykyiseen muotoonsa..

Tällaisen uskomuksen opettaminen totena lapsille kouluissa aivopesee lapset aatemaailmaltaan pitämään itseään eläiminä jotka ovat sokean sattuman aikaansaannoksena syntyneet. Tällainen opetus aivopesee lapset pitämään esimerkiksi uskoa Raamatun ilmoitukseen satuna vaikka heidät itse aivopestään kehitysopin sadun kautta uskomaan valheeseen. Uskosta Jumalaan tehdään satua ja epäuskosta viisautta. Totuudesta valhe ja valheesta totuus juuri niinkuin tapahtui jo Eedenissä.

Tällaisella toiminnalla on todella vakavia seuraamuksia. Kun ihminen aivopestään niin että hän luulee olevansa vain yksi eläin niin silloin ihminen helposti myöskin alkaa käyttäytymään kuin eläin jolloin Jumalalta ihmiselle annetut moraali säännöt (kymmenen käskyä) menettävät merkityksensä.

Tällöin tappamisesta ja lähimmäisen oman himoitsemisesta tuleekin jopa "suotavia" asioita ihmiselle sillä kehitysopissa oma etu on eliölle tärkeintä ja voimakkaat selviytyköön elämän kamppailussa. Itsekkyys muiden kustannuksella on sotien syynä ja kehitysopillinen maailmankatsomus aivopesee lapsista itsekkäitä oman edun tavoittelijoita joka pahimmillaan voi johtaa hirmuisiin seurauksiin.

Natsit ovat yksi hyvä esimerkki tällaisesta aatemaailmasta jossa he olivat korottaneet itsensä herraroduksi muiden yläpuolelle elämän kamppailussa.

Kehitysoppi aivopesee lapsen itsekeskeiseen oman edun tavoitteluun kun taas kristinusko opettaa lähimmäisen rakkautta henkilöön katsomatta. On sanomattakin selvää onko se että nyky-yhteiskunta on erkaantunut kristinuskon totuudesta ateistiseen maailmankatsomukseen kehitystä vai rappeutumista ihmisten moraali arvoissa.

2.Tim.3:1 Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja.
3:2 Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita,
3:3 rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä,
3:4 pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia;
3:5 heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.

Käyttäjän Hep0nen kuva
Heikki Polojärvi

Mikael hyvä.. periaatteessa olen monista asioista samaa mieltä mutta sanotaan että lyhyestä (saarnasta) virsi kaunis. Myöskin, uskonnollisia aiheita ei voi perustella uskonnollisilla perusteilla muuten kuin uskonnollisissa piireissä. Tältä porukalta saarnasi menevät yli hilseen, siis jos on joku joka oikeasti jaksaa ne lukea. Kannattaa perehtyä myös filosofiaan, se avaa näkökulmia. Erityisesti siinä miten perustella asiaa jollekulle joka ei ole samaa mieltä.

Noin aluksi tämä voisi olla hyvä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sokraattinen_menetelm...

Timo Kylmälä

Mistä ihmeestä te oikeen meuhkaatte.
Minut on kastettu, eikä se ole minua
koskaan haitannut. Siinä vain valel-
laan vettä päähän.

Siten kävin rippikoulun, niin kuin
kaikki muutkin, niin kuin ennen van-
haan oli tapana.

Minkälainen minun usko oli? Näin jäl-
keenpäin katsottuna, oli kyse lapsen
uskosta. Minun äitini uskoi jumalaan,
mutta koskaan hän ei sitä tuputtanut
meille lapsille.

Kun minä 20 vuotiaana näin televisi-
ossa luntoohjelma sarjan, joka käsit-
ti eläinkunnan historiaa nykypäivään
asti, niin se oli niin kiehtovaa, et-
tä meikäläisen usko jumalaan katosi.

Tänään minä olen ateisti. Minua se ei
haittaa, opetetaanko koulussa uskon-
toa. Voiko tämmöinen asia olla elää-
mää suurempi asia, ei ainakaan minun
mielestä. Meillä on paljon tärkeim-
piäkin asioita.

Pertti Väänänen

Yhteiskunnan ylläpitämissä kouluissa ei pääsääntöisesti tulisi harjoittaa uskonnon opetusta. Uskonnollisten yhdyskuntien tulisi itse järjestää tunnustuksellinen uskonnon opetus.

Uskonnon opetus tulisi korvata esim. lainsäädännön ja etiikan opetuksella. Myöskin tapakasvatus tulisi palauttaa kouluun sopivassa muodossa. Ns. uskontojen opettaminen (ns. uskontotiede) koulussa loukkaa mielestäni jo sellaisenaan uskonvapautta.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Täysin samaa mieltä ja lisään: koulussa pitäisi opettaa myös logiikan perusteet, että ihmisillä olisi jonkinlainen käsitys kausaliteetista ja tilastollisesta logiikasta, so. tieteellisestä ajattelusta.

Juha Korhonen

Missä ja milloin on koulussa pakkosyötetty uskontoa? Minkälaisessa lahkolaisten koulussa olet käynyt, kun koet saaneesi "kristillistä indoktrinaatiota"? En minä ainakaan saanut, tosin minä kävinkin kouluni ennen peruskoulua. Eivätkä poikanikaan ole saaneet tuntiakaan uskonnonopetusta, haluamatta sitä. Kas, elämänkatsomustieto on olemassa.

Nuorempi tosin meni rippikouluun, omasta tahdostaan. Mitäpä siitä? Menee jos haluaa.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

Minulla pitäisi olla vanhoja uskonnon oppikirjoja tallessa kotopuolessa, joten voin havainnollistaa niiden avulla sen, mitä pidän tosiasiallisena indoktrinaationa. Lyhykäisyydessään sellaisten historian tapahtumien esittäminen totena, ts. väitelauseen muodossa, joita ei pysty todistamaan ja jotka myötäilevät yksipuolista maailmankatsomusta, on aivopesua.

Juha Korhonen

Öö tota, väitäksä että sä uskoit siihen, mitä uskonnontunnilla / -kirjoissa opetettiin? Omalta kohdalta en tiedä, kun en edes kuunnellut... Ei se ollut mitenkään tehokasta aivopesua.

Arhi Kuittinen

Uskonto on positiivinen asia -

Jos se ei ole pakko. Jos se on vapaa ja itsenäinen elämänhallinnan alue.

Mutta Nyt lapsilla ei ole ihmisoikeutta kieltäytyä tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta.

Kuinka voin sanoa että uskonnonopetus on tunnustuksellista vaikka opetussuunnitelmissa muuta väitetään?

a) Uskonnottomille on järjstetty erillinen oeptussuunnitelmiin kuuluva ET-opetus.

b) muslimit saavat kieltäytyä koulun uskonnonopetuksesta mutta eivät esim. matemaatikan opetuksesta.

Olen 25 vuotta keskustellut ihmisten kanssa uskonnoista ja uskonnonopetuksessa.

Nuorilla ja vanhemmilla lastensa uskonnonopetuksesta on etupäässä negatiivista kerrottavaa.

Uskonnonopettajia ei valvota.

Oppilaat eivät voi valittaa opettajista sillä rehtorit suojelevat yleensa uskonnonopetusta erityisen tarkkaan.

Pohjoisessa lestadiolaiset opettajat toimivat erityisen härskisti ja painostaen.

Valtionkirkkojen piispat ovat olleet määrittelemässä ja rajaamassa uskonnonopetuksen kirjoja joten olisi mielipuolista väittää uskonnonopetusta neutraaliksi.

Uskontohistorian väkivaltaisuutta ja uskontojen poliittista käyttöä ei kirjoissa kerrota rehellisesti.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

"Uskontohistorian väkivaltaisuutta ja uskontojen poliittista käyttöä ei kirjoissa kerrota rehellisesti."

Täyttä asiaa koko kommentti, mutta edes minä en jaksa kaikesta angstistani huolimatta kiinnittää enää nykyään niin paljon huomiota uskontohistoriaan ja sen mustiin hetkiin.

Eniten lasten kastamisessa nyppii edelleenkni se, että he tukevat ei-vapaavalinnaisella jäsenyydellään ja itse sitä tiedostamattaan sellaisia instituutionsa arvoja, joita he eivät todennäköisesti yhteiskunnan ilmiöitä aikanaan paremmin tiedostavina allekirjoittaisi.

Juuri tämän kanssa nykyiset tapakristityt ovat itsensä kanssa liemessä. He ovat jäseniä sellaisessa instituutiossa, jonka arvomaailma ei kohtaa heidän omansa kanssa, mutta koska jäsenyys on automaatio ja syvään juurrutettu, on monelle kynnys erota suurempi kuin viime vuosien suurista eroaalloista voisi päätellä.

Jos lapsikasteesta luovuttaisiin, olisi muutaman kymmenen vuoden siirtymäkauden jälkeen kirkon jäsenistö nykyisen ~78 prosenttiyksikön sijaan esimerkiksi noin 33 %.

Jokainen saa miettiä, että millainen vaikutus tällä olisi siihen, kuinka paljon kirkkoyhteisön - usein taantumukselliset - arvot saisivat yhteiskunnassa painoarvoa.

Käyttäjän Hep0nen kuva
Heikki Polojärvi

Olen tavannut monia tapakristittyjä eikä heitä tapakristillisyytensä ole mitenkään vaivannut, tai en minkäänlaista vaivaantumista ainakaan pannut merkille.

Miksi lasten kastaminen nyppii? Eihän lapsilta kysytä mitään sen vaikeampia asioita kuin että haluaako aamupalaksi leipää vai puuroa, koska he ovat lapsia. Miksi lasten pitäisi vielä jotenkin tiedostaa jotain? Vähän liikaa pyydetty? Minusta riittää että kun se tiedostaminen alkaa sitä ei estetä.

Taantumuksellisuuden vastakohta on edistyksellisyys, jota arvelen kirjoittajan kannattavan. Edistys sisältää ajatuksen jonkinlaisesta päämäärästä jota kohti pyritään. Jotta päämäärää voisi sanoa hyväksi pitäisi määritellä mikä on hyvää ja mikä pahaa. Mikä tämä päämäärä olisi ja millä perusteella se olisi hyvä päämäärä?

Onpa hupaisaa väitellä toisen perussuomalaisen kanssa, avaa uusia näkökulmia :)

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

"Olen tavannut monia tapakristittyjä eikä heitä tapakristillisyytensä ole mitenkään vaivannut, tai en minkäänlaista vaivaantumista ainakaan pannut merkille."

Voi olla, että meidän määritelmämme tapakristillisyydestä poikkeaa toisistaan. Voisin sanoa, että suurin osa lähipiiristäni on nimenomaan tapakristittyjä, koska ovat kristittyjä ainoastaan tavan vuoksi. Ei sille lopulta sen monimutkaisempaa määritelmää tarvitse keksiä. Olen jo tämänkin keskustelun kommenttiosiossa tainnut mainita, että mielestäni sellainen asetelma, jossa jäsenyys instituutioon on automaatio, mutta siitä eroaminen vaatii aktiivisuutta, on väärin. Tästä päästäänkin siihen, että...

"Miksi lasten kastaminen nyppii?"

Siksi, että - kuten jo kirjoitin -...

"he tukevat ei-vapaavalinnaisella jäsenyydellään ja itse sitä tiedostamattaan sellaisia instituutionsa arvoja, joita he eivät todennäköisesti yhteiskunnan ilmiöitä aikanaan paremmin tiedostavina allekirjoittaisi."

Jos ei tämä kohta kommentistani aukea niin sitten ei voi mitään.

"Eihän lapsilta kysytä mitään sen vaikeampia asioita kuin että haluaako aamupalaksi leipää vai puuroa, koska he ovat lapsia."

Kysymys ei ole siitä, että lapsia ei kuunneltaisi. Elämänkatsomuksellisissa asioissa lapsia ei tarvitse eikä pidäkään kuunnella, koska he ovat alle ymmärrysikäisiä. Näin jälkeen päin katsottuna minua hävettää suunnattomasti vanhat kotivideot, joissa julistan vasta seurakunnan järjestämän esikoulun aloitettuani Jumalan ylivertaisuutta.

"Miksi lasten pitäisi vielä jotenkin tiedostaa jotain? Vähän liikaa pyydetty? Minusta riittää että kun se tiedostaminen alkaa sitä ei estetä."

Näkökantojemme eroavaisuus saattaa olla siinä, että minusta lasten tiedostaminen on uskonnollisen yhdyskunnan jäsenenä tiedostettu itse yksilön puolesta. Asiahan on niin, että kun tilastossa ilmoitetaan evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä vaikkapa koko väestön prosentuaalisena osuutena, on siinä mukana myös alaikäiset lapset, joista merkittävä osa ei ole itse päättänyt jäsenyydestään. Tämän huomattavan prosentuaalisen osuuden voimin kirkolla on valta-asema. Se ei tietenkään ole kirkkoon itse kuuluvien mielestä harmiksi, mutta näin siihen kuulumattomana ymmärtää paljon syitä siihen, miksi moinen valta-asetelma on saavutettu.

"Taantumuksellisuuden vastakohta on edistyksellisyys, jota arvelen kirjoittajan kannattavan."

Tässä olet oikeassa ja mahtuupa taantumuksellisuuden ja edistyksellisyyden väliin jokseenkin hankalammin määriteltävissä oleva stagnaatio. Se kuvaa ehkä paremmin nykymenoa, jossa askeleet kohti - ei ainoastaan tasa-arvoista vaan - ketään jalustalle nostamatonta yhteiskuntaa on vasta puolitiessään.

"Edistys sisältää ajatuksen jonkinlaisesta päämäärästä jota kohti pyritään. Jotta päämäärää voisi sanoa hyväksi pitäisi määritellä mikä on hyvää ja mikä pahaa. Mikä tämä päämäärä olisi ja millä perusteella se olisi hyvä päämäärä?"

Tässä aihepiirissä pitäisin järkevänä päämääränä sellaista Opetusministeriön ratifioimaa opetussuunnitelmaa, jossa tunnustuksellinen uskonnonopetus ei enää kuuluisi automaationa jokaisen kristityksi luetun oppilaan lukujärjestykseen. Perustelut löytyvät itse tekstistä ja ylempää tästä kommentista, mutta koska sinä olet eri mieltä kanssani, en usko sinun ymmärtävän.

"Onpa hupaisaa väitellä toisen perussuomalaisen kanssa, avaa uusia näkökulmia :)"

Tästä sen verran, että vaikka puolueohjelmamme on julistettu perustuvan kristillissosiaalisiin lähtökohtiin, on harmillista, mikäli jotkut olettavat jokaisen jäsenen tunnustavan esimerkiksi kreationismiin pohjaavaa uskontoa.

Toimituksen poiminnat