Janne J. M. Muhonen Kriittisiä puheenvuoroja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Muuramen ja Jyväskylän pakkoliitosta vastaan

  • Suomen kuntakartta vuonna 2025?
    Suomen kuntakartta vuonna 2025?

Yksi kotimaakuntani kuumimmista puheenaiheista on ollut jo pidemmän aikaa synnyinkuntani Muuramen ja nykyisen kotikaupunkini Jyväskylän pakkoliitosasia, jota muuramelaiset ymmärrettävästi vastustavat. Ymmärrettävästi siksi, että Muurame tulee erinomaisesti toimeen omillaan - toisin sanoen nykytilassaan. Paikallinen tilanne on loistava esimerkki siitä, mitä kaikkea kuntien mahdolliset ja valitettavan todennäköiset pakkoliitokset todella käsittävät.

Viimeisimmän tietoni mukaan lähtötilanne on jotakuinkin sellainen, että Muurame on yksi koko Suomen parhaiten menestyvistä muuttovoittokunnista, jonka oma talous on kunnossa, mutta Jyväskylällä puolestaan menee suorastaan huonosti. Tämä on sinänsä ikävä todeta nykyisenä jyväskyläläisenä.

Paljon tapetilla olleen kuntarakenneuudistuksen siivellä Muuramen veronmaksajien pakkoliittäminen Jyväskylään saattaisi olla piristysruiske kaupungin taloudelle. Ratkaisu, jota siis Muuramen kunnanvaltuusto yksimielisesti vastustaa.

Yksi asiaan, eli rumasti sanottuna Jyväskylän kaupunginisien liitoshalukkuuteen, vaikuttava tekijä saattaa olla se, että täällä töissä käyvä muuramelaisväestö maksaa veronsa kotikuntaansa, ja tämä on omiaan herättämään pientä katkeruutta.

Vaikka koko hommassa haiskahtaa vahvasti utilitarismi hyvinvoivan naapurikunnan kustannuksella, vaikuttaa omaan vastahankaisuuteeni valitettavan paljon tunneseikat. Se kuitenkin on varmaa, ettei Muurame pakkoliitoksesta merkittävissä määrin hyötyisi. Kenties pientä tunnepitoisuutta merkittävämpi seikka vastustaa liitosta on puhdas tarkoituksenmukaisuus nimenomaan Muuramen osalta.

On kiusallinen tosiasia, että sanalla sanoen pakkoliitoksesta ollaan siirrytty puhumaan nyt, kun Muuramen kunnanvaltuusto on johdonmukaisesti torpannut kunnan liittämisen Jyväskylään osapuolten välisissä neuvotteluissa.

Takkini pakkoliitoksien suhteen oli vähällä kääntyä mietiskeltyäni suurten asutuskeskittymien väestöpohjaa ja -rakennetta yksityisen sektorin rekrytointiprosessissa. Mietin kotvasen, että olisi liitettävien kuntien peruspalveluiden mahdollisen lakkauttamisenkin uhalla myönteistä, mikäli itse kuntalaisten työllistymismahdollisuudet puolestaan kohenesivat.

Fakta kuitenkin on se, että monen muun liitosuhan alla elävän kunnan väestö kärsii merkittävästä työttömyydestä naapurissa sijaitsevasta suuresta kaupungista/maakuntakeskuksesta huolimatta. Mitä liitos ratkaisisi? En todellakaan usko, että kuntien väliset pakkoliitokset olisivat patenttiratkaisu kuntatalouteen liittyviin ongelmiin.

Toisaalta tekee mieli kysyä, että miten kummassa tässä maassa pärjättiin muutama vuosikymmen takaperin huomattavasti suuremmalla kuntamäärällä? Monin paikoin piisasi kyläkauppoja ja -kouluja. Ehkäpä niiden lakkauttamiseen johti sen ajan agraari-Suomen ja nykyisen kaupungistumisen väistämätön murrosvaihe, jonka jatkumoa nykyinen kuntarakennekehitys niin ikään on.

Menneisyyteen ei saa liiaksi tuijottaa, mutta jokaisen pakkoliitosuhan alla olevan kunnan tilanne on yksilöllinen. Onkin mielenkiintoista, että vaikka kuntaliitokset ovat valtakunnallinen asia, vaikuttaa hinku olevan voimakkainta juuri näillä main.

Herää suorastaan kysymys siitä, että onko Jyväskylän kuntatalous heikommalla pohjalla kuin mitä minä tavallisena veronmaksajana tiedänkään?

Voitaisiinko nykypäivän ongelmia ratkaista jotenkin muutoin kuin elinvoimaistenkin kuntien pakkoliitoksilla suurempiin naapurikaupunkeihin ja/tai väestökeskittymiin? Etenkin tilanteessa, jossa heikosti voi nimenomaan väestöltään suurempi osapuoli. Tarkoitan sekä esimerkiksi Jyväskylän kaupungin talousongelmia että joidenkin liitosuhan alla elävien suomalaiskuntien heikkoa työllisyystilannetta. Lähinnä julkista terveydenhuoltoa palvelevat kuntayhtymät ovat mainio esimerkki siitä, mitä haen takaa. Kuntien välistä yhteistyötä.

Näiden vaihtoehtojen välillä tasapainotellessa vaakakuppi osoittaa kuitenkin siihen suuntaan, jonka otsikossakin mainitsin. En hyväksy minkään yksinään toimeentulevan kunnan pakkoliitosta naapurikaupunkiin itse motiivien ollessa hämärän peitossa. Kuntataloutensa osalta rämpivien ja demografisesti epävakaiden muuttotappiokuntien kohdalla tilanne kuitenkin on täysin toinen, koska tällöin nimenomaan liitettävät kunnat hyötyvät myös.

Tämä on kuitenkin ainoa poikkeustilanne.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Julkiset peruspalvelut pitäisi rahoittaa valtion budjeetista. Ei kuntaliitokset mitään kuntien välisiä eriarvoisuuksia ratkaise.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Jokatapauksessa poliittisesta byrokratian nykyisestä tilasta, ja varsinkin sen paisuttamisesta on päästävä eroon.

Kuntauudistus tarkoittaa täsämällisesti eniten POLIITTISEN byrokratian purkamista.

PerusSuomalaiset ja Keskusta eivät voi enää ainakaan poliittisen byrokratian purkamista vaatia.
Se juna meni.

Janne Suuronen

Osaamatta itse asiaan ottaa kantaa juuta tai jaata, niin onhan se maantieteellisesti aika hassu tilanne, kun Jyväskylään liitetyllä entisellä Korpilahdella on hädin tuskin yhteistä rajaa entisen Jyväskylän kaupungin kanssa, sekin keinotekoisesti liitosta varten luotu ja Muurame siis on siinä välissä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Hallituksen kannattaisi alkaa seuraavaksi puuhata pakkoadoptioita, koska suurperheessä palvelut voidaan hoitaa tehokkaammin. Tällä tavalla myös perheiden lukumäärää saataisiin alemmaksi, jolloin valtionavut pienenisivät. Se myös tukisi mainiosti politiikkaa, jossa määräysvaltaa omista asioista siirretään jatkuvasti ja lupaa kysymättä ylemmäksi; pois itsenäiseltä ihmiseltä, pois itsenäiseltä kunnalta, pois itsenäiseltä valtiolta.

Käyttäjän MarttiMuhonen kuva
Martti Muhonen

Olin kuuntelemassa viime tiistaina selvitysmiehen väliraporttia. Tilaisuudessa tuli täysin selväksi, että me muuramelaiset, valtuusto, yrittäjät ja virkamiehet vastustavat yksimielisesti Jyväskylän liittämistä Muurameen.
Henna Virkkunen perjantain haastattelussa toi esille, että ensin pyritään solmimaan vapaaehtoisesti kuntaliitoksia. Toisaalta "puolueettoman" selvitysmiehen täytyy perustella pakkoliitos, jotta päätöksenteko voi mennä valtioneuvostolle.
Tällä hekellä ei ole olemassa lakia, joka mahdollistaa valtiovallan päätttämään kuntien pakkoliitoksista. Ja vaikka valtiovalta saa suunnitellun pakkoliitoslain menemään eduskunnassa läpi ja sen avulla otsikon mukainen pakkoliitos pakotetaan tekemään, niin Muuramella on jäljellä valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Korostan vielä, että valtiovalta voi määrätä pakkoliitoksen kriisikunnalle. Muurame ei edusta kriisikuntaa, päinvastoin. Muuramella menee erittäin hyvin kaikilla mittareilla esitettynä.

Toimituksen poiminnat