*

Janne J. M. Muhonen Kriittisiä puheenvuoroja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Mihin kiintiöpakolaisten määrä todella perustuu?

  • Mihin kiintiöpakolaisten määrä todella perustuu?
  • Mihin kiintiöpakolaisten määrä todella perustuu?

Tässähän uhkaa käydä juuri niin kuin oli syytä pelätäkin: Suomen pakolaiskiintiön kasvattaminen edellisvuonna ei suinkaan ollut tarkoitettu tilapäiseksi ratkaisuksi. Sisäministeri Päivi Räsänen ottaisi Suomeen 300 kiintiöpakolaista lisää myös ensi vuonna. Ennustan, että tarkoitus on ottaa yhteensä 1 050 kiintiöpakolaista myös sitä seuraavana vuonna. Ja sitä seuraavana. Ja niin edelleen.

Epäilen, että kiintiön "väliaikainen" lisääminen oli monessakin suhteessa kokeilu. Ensinnäkin testattiin yksinkertaisesti sitä, kuinka suurta vastustusta koko ajatus kohtaa. Edes ilkeät oikeistopopulistit eivät saaneet kiintiön kasvattamista torpattua, joten tämä koe onnistui. Latu on tyhjä!

Toisekseen testattiin, saadaanko maahanmuuttokriittiset provosoitua esittämään ikäviä puheenvuoroja, joita käyttämällä koko liike saadaan tulevaisuudessa lytättyä. Tämän testin onnistumiseenhan monet uskovat, puheen ollen kansanedustaja Halla-ahon kirjallisesta kysymyksestä, jota väärintulkittiin, venyteltiin ja paukuteltiin oikein urakalla. Reitti on selvä!

Kolmannekseen testattiin, tuleeko maamme kotouttamis-/integraatiokapasiteettimme todelliset rajat vastaan. Keskitytään tällä kertaa erityisesti tähän. Yksi kannustin Räsäsen kaavailuille (sen lisäksi, millaiset ukaasit EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvoston kokouksessa mahdollisesti annettiin) nimittäin on se, että ...

    "... Kunnat ovat kuluvana vuonna tarjonneet aiempia vuosia paremmin paikkoja kiintiöpakolaisille, joten hyvää asenneilmapiiriä kannattaa Päivi Räsäsen mielestä käyttää hyväksi myös ensi vuonna."

Lihavoitu ilmaisutapa on itse tarkoituksen kannalta jotenkin aivan uskomaton. Minkä tahansa kvantitatiivisen kiintiöpolitiikan erikoisuus on se, että käytäntö perustuu nimensä mukaisesti vain lukuun. Suomen tähän asti noudatettu kiintiö 750 – ei siis 748 tai 753 vaan 750 – vaikuttaa joka suhteessa hatusta heitetyltä. Tosiasiassa olisi mielekkäintä, mikäli luku mitoitettaisiin esim. kunkin vuoden BKT:n mukaan.

Seitsemänsataaviisikymmentä on pelkkä sopivan kokoinen luku, joka ei varsinaisesti perustu mihinkään laskennallisiin tosiseikkoihin, eli kuvastaakseen maamme todellista, esim. juuri vuotuista, vastaanotto- ja integrointikapasiteettia. Vasta kokeilu, ts. empiiristen tulosten saaminen ja rajojen hakeminen, antaa paremman kuvan siitä, millaisissa lukemissa kiintiö voisi ainakin teoriassa mennä.

Räsänen ja kumppanit näkevät kuntien myötämielisyydessä sauman, jota kannattaa käyttää hyväksi. Onko sisäministeri Räsäsellä jatkuvasti ns. sormi pulssilla? Miten reagoitaisiin tilanteessa, jossa kunnat olisivat pakolaisten vastaanoton suhteen oikein erinomaisen nihkeitä? Kiintiötä tuskin laskettaisiin. Mahdollisesti ...

    "... Kuntien valtionosuuksien yhdeksi kriteeriksi tulisi ottaa uusien kuntaan muuttavien ulkomaalaisten kansalaisten määrä."

Ihmisoikeusjärjestö Amnestylle mikään ei tunnetusti piisaa ja lisäksi villakoiran ydin on jostain kumman syystä Euroopan unionissa ja sen itsekkäissä rajavalvontakäytännöissä. Muistutan, että kiintiöpakolaisuus perustuu edelleenkin pelkkään vapaaehtoisuuteen, eikä missään tapauksessa kansainvälisiin sopimuksiin, joihin näkee toisinaan virheellisesti vedottavan.

    "Ihmisoikeusjärjestö Amnesty ruoski kovin sanoin Euroopan unionin siirtolaispolitiikkaa keskiviikkona [9.7., toim. huom.] julkaistussa raportissaan. Järjestö syytti Välimerellä tapahtuneista pakolaisten kuolemista unionin politiikkaa ja rajavalvontakäytäntöjä."

Minäpäs kerron, että mikä on ongelma. Välimerellä kuolee siirtolaisia tasan tarkkaan siksi, että ihmiset lähtevät ylittämään sitä etelä-pohjoinen-akselilla jos jonkinlaisilla kulkupeleillä (k. oheiset kuvat). EU:n täysin oikeutetusti harjoittama kontrolli, ml. ulkorajojen valvonta, ei ole syy mihinkään. Itse asiassa mikään, mitä EU tekee, olisi yhdentekevää, mikäli siirtolaisten lähtömaissa alettaisiin olla ihmisiksi, eikä porukka lähtisi vesille.

Otetaan analogiaksi kotoaan pois ajettu henkilö talvipakkasessa. Takaisin ei ole menemistä, koska siellä on ottanut komennon joku isomman luokan sadisti ja tyranni. Eloonjääminen on kiinni paljolti naapurista. Sovitaan tällä kertaa niin, että naapuri ei ole kotona. Onko syy siihen, että henkilö on paleltumisvaarassa se, että ...

a) ... naapuriin ei päässyt, ts. naapuri on syyllinen;
b) ... tyranni vallananastaja ajoi hänet ulos kodistaan; vai
c) ... henkilö ei tehnyt kaikkeaan puolustaakseen oikeuttaan jäädä kotiinsa, kuten alkanut tapella?

Amnesty, Vapaa liikkuvuus ry ja muut valaistuneet maila-katriinat haluavat kaikessa yksinkertaisuudessaan EU:n luopuvan tykkänään nykyisistä rajavalvontakäytännöistään. Kukaan ei oikein edelleenkään uskalla sanoa tätä ääneen, koska idiooteinkin tietää täysin kontrolloimattoman siirtolaisvirran tietävän tuhoa koko länsimaiselle hyvinvointivaltiolle, sisäiselle turvallisuudelle ja aivan erityisesti sosiaalijärjestelmälle.

Puhutaanpa vielä lisää luvuista:

    "Pelkästään alkuvuonna EU:hun on yrittänyt laittomasti jo 60 000 ihmistä, kun viime vuonna heitä oli kaikkiaan yli 100 000."

Tämä antaa osviittaa siitä, millaisissa lukemissa Välimeren alueen siirtolaisvirta liikkuu. Suomen laupiaat samarialaiset voisivat kaikin mokomin asettaa pakolaiskiintiöksi vaikkapa 5 000, eikä kaikille halukkaille välttämättä silloinkaan löytyisi loppusijoituspaikkaa. Tulijat eivät vastaanottamalla lopu, mutta hyvinvoinnin (koskien sekä kantaväestöä että näille main asettuvia pakolaisiakin) niin saa tuhottua, kun volyymi on kohdallaan.

Euroopan unionin ei tule missään tapauksessa höllentää ulkorajojensa valvontaa tai muita käytänteitä. Mitä voimakkaampi signaali vapaasta pääsystä sen alueelle välittyy, sitä enemmän pitkittyy Syyrian kaltaisten maiden humanitaarinen kriisi ja pakolaisten virta lisääntyy. Aivan kuten on käynyt jo yksin viime vuoden ja kuluvan vuoden välillä vertailtaessa.

Miltä kuulostaisi, jos maailmanparantajien tiukkasanaisiin vaatimuksiin suostuttaisiin ja ensi vuonna tähän aikaan Välimeren poikki yrittäneitä olisi 200 000? Ainako vain Amnesty ruoskii, suomii ja ryöpyttää koko unionia, ja vaatii lisää resursseja? Aina vain nollia nollien perään ja hyvästit viimeisillekin "fasistisille" kontrollin rippeille?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

On se mukava joskus lukea järjen sanaakin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

How to solve the problem? Tässä 4 vuoden takainen päivitys pohdintaan:
https://www.youtube.com/watch?v=LPjzfGChGlE

Sitten voikin jo kysyä: "Onko kansainvaellusten edistäminen ns. eurooppalainen arvo?"

Pirjo Jokinen

Tarkistaisitko sen lupaamasi tekstityksen ennekuin floodaat sitä moneen kertaan. Kiitos!

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #5

Pirjo, kyllä linkistä avautuu suomenkielinen tekstitys. Ainakin jos klikkaa videon oikeassa alareunassa tekstityksen (toinen vasemmalta) päälle.

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #6

Kiitos Sirpa! :) En ole tuollaista huomannutkaan. Senverran osaan enkkua että pärjään ilmankin mutta odotin tekstitystä. Kiitti siis vielä että opin tuollaisenkin.

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #19

Kaikista parasta auttamista olis maksaa kehitysmaissa asuville kunnollista palkkaa eikä teettää niissä asuvilla ihmisillä orjatyöhön verrattavaa työtä hikipajoissaan, surkeissa kaivoksissaan. Luonnonvaratkin pitäis jättää sinne missä ne on eikä harjoittaa kolonialismin kaltaista toimintaa. Reilua kauppaa.

Konflikteja syntyy siellä missä on eriarvoisuutta ja missä typerät yksinvaltiaat törsää rahaa itseensä välittämättä yhteiskunnasta, myyvät kansn muille orjiksi jne.

Tasa-arvo hakuinen politiikka estäis monta sotaa, lakkojakin, vaikka mitä.

Ihan erikseen on sitten luonnonkatastrofit ja niistä johtuvat ongelmat, konfliktit jotka seuraa vaikkapa eteläisellä pallonpuoliskolla kuivuudesta.

On törkeetä sanoa ympäristökatastrofin seurauksiat käsivälle että mee neekeri kotios! Tai että jää sinne kuolemaan mutiainen.

Pakolaisuuden syitä on monia.
Toki se ois hieneoa kun kaivoja rakkennettais sinne missä on kuivutta, mutta onhan niitä rakennettukkin ja paljon on sellaisenkin kehitysavun kautta saatu ihmisiä myös jäämään ja pärjäämään omassa maassaan.

Omaan tuttavapiiriini kuuluu useita afrikkalaisia ketkä opiskelivat vesialan teknologiaa Suomessa monta vuotta. Projekti on tuottanut paljon tulosta. maksanut itsensä monin verroin takaisin.
Pelkästään jo se että Länsimaat ottava opiskelijoita sieltä missä on vaikeaa, sekin on iso asia.

Mutku mutku.. Kehitysmäärärahoja käytetään paikallisesti paljon muuhunkin. Siinäpä se ongelma. Maassa jossa on huono hallinto, missä on sen takia ogelmia, mitä sinne hyödyttää rahaa viedä kun huonot hallitsijat käärii ne liiveishinsä?

Helppoa teoriassa mennä minne vaan, mutta miten menet sinne missä ensimmäisenä näet pyssyn piipun? Tai et voi luottaa että rahat kohdistuu niinkuin pitäisi. Ei vieraan valtion alueella voi komentaa ketään tekemään mitään.

Pirjo Jokinen

Mihin perustuu huoli pakolaisten tulosta?

Pitäisikö huolestua paikallisväestön lisääntymisestäkin?

Jokainen vastasyntynyt tulee paljon kalliimmaksi yhteiskunnalle verrattuna pakolaisen kunnolliseen kotouttamiseen ja työllistämiseen. Rahasta se ei siis voi olla kiinni. Vapaita asuntojakin suomessa on vaikka millä mitalla. Valitettavasti ne on yksityisomistuksessa ja asuntobisnes on mitä on.

Jos meinaa sitten itse lisääntyä ja täyttää maan, turvata sen että täällä yhä asuu ihmisiä kun oma elinkaari kääntyy ehtoopuoleen, niin kannattais ryhtyä vaatimaan yhteiskunnalta rivakampia otteita asuntojen rakentamiseen, työllistämiseen ja myös siihen, että yhteiskunta ei jakele rahojaan yksityissektorille niikuin nyt kun myydään tuottavat yrityksetkin pois eikä kohta ole varaa infraan, eikä sitten myöskään kantaväestön lisääntymiseen.

Äitiys- ja lastenneuvolatkin on jo uhattuina puhumattakaan päivähoitoresursseista. Jos tingitään subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, jätetään heitteille köyhien moniongelmaisten perheiden lapset, joille päiväkoti/kouluateria on se ainoa kunnollinen ateria päivässä. Tieverkosto rapautuu, tietoliikenneverkosto rapautuu..

Ei se pakolaisten vika ole ettei täällä osata hoitaa asioita paremmin!

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Jos ihan ekonomistisesti lasketaan, niin varmaankin edullisinta olisi edistää venäläisten maahanmuuttoa - sieltä olisi muuttohalukasta ja korkeasti kouolutettua väestöä tulossa.

Markus Lehtipuu

"Viides kolonna"

Ekonomisesti laskettuna edullisinta olisi palauttaa Karjala, Salla-Kuusamo ja Petsamo.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #12
Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #12

Meillekin vois olla edullisempaa yhdistyä entisen emämaamme Ruotsin kanssa. Ock samma på swenska. Osataaan kielikin jo ja monilla on siellä sukulaisia vaikka millä mitalla..

Käyttäjän VesaVkev kuva
Vesa Väkevä

Kuntapäättäjät ovat aiempaa suosiollisempia pakolaisten vastaanottamiseen yksinkertaisesti siksi, että tähän tarkoitukseen korvamerkittyä rahaa saa valtion suunnasta entistä helpommin ja enemmän. Kyse ei ole pelkästään auttamishalusta, vaan kyseenalaisesta keinosta paikata kuntataloutta. Valtion menojen perään ei juuri kukaan huutele.

Tyypillistä on, että nämäkin menot on hajautettu usealle eri nimikkeelle ja kokonaiskustannusten hahmottaminen on työlästä. Nopeasti vilkaistuna näyttää siltä, että kahden pakolaisen sijoittaminen työllistää julkiselta puolelta n. yhden työntekijän ja jotakuinkin pysyvästi.

Käyttäjän amgs kuva

Tämä vaatii oikaisu.
Kirjoitit: "Ihmisoikeusjärjestö Amnesty ruoski kovin sanoin Euroopan unionin siirtolaispolitiikkaa keskiviikkona [9.7., toim. huom.] julkaistussa raportissaan. Järjestö syytti Välimerellä tapahtuneista pakolaisten kuolemista unionin politiikkaa ja rajavalvontakäytäntöjä."
Minäpäs kerron, että mikä on ongelma. Välimerellä kuolee pakolaisia tasan tarkkaan siksi, että ihmiset lähtevät ylittämään sitä etelä-pohjoinen-akselilla jos jonkinlaisilla kulkupeleillä (k. oheiset kuvat). EU:n täysin oikeutetusti harjoittama siirtolaisuuden kontrolli, ml. ulkorajojen valvonta, ei ole syy mihinkään. Itse asiassa mikään, mitä EU tekee, olisi yhdentekevää, mikäli pakolaisten lähtömaissa alettaisiin olla ihmisiksi, eikä porukka lähtisi vesille.

Amnesty puhuu siitolaisista (turvapaikanhakijoista, paperittomista) eikä pakolaisista. Pakolaiset ovat saaneet virallisia asiakirjoja, joilla he todistavat pakolaisasemansa. Pakolaisia kääydään haastattelemassa pakolaisleireillä. Räsänäen puhuu pakolaisista. Tässä kirjoituksessa on sotkettu kahta eri ryhmää. Erikoista, koska muuten kirjoitat fiksusti.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

Kiitän aiheellisesta täsmennyksestä. Myönnän erheeni sekä sen, että nämä käsitteet on pidettävä erillään toisistaan sekä käsiteltävä omissa viitekehyksissään. Modifioin kirjoitusta tämän kappaleen osalta.

Pentti Järvi

Purkkapalloesitelmä on silti mitä mainioin.

https://www.youtube.com/watch?v=H-CqJYzDSI8

Katsoikohan kielitaidoton Pirjo sitä ollenkaan?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Poliitikot pettivät lupauksensa. Lupauksen pitäminen olisi ollut se varsinainen yllätys.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

J.J.M.M.>
Mihin kiintiöpakolaisten määrä todella perustuu?

ooo
Hyvä ystävä: humaanisuuteen, inhimillisyyteen, oikeudenmukaisuuteen.

Pentti Järvi

+huonoa omatuntoa lievittämään. Sekä omia ansaitsemiskeinoja hakemaan, vähän sama kuin kotimaassa huostaanottobisnes.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Jorma Moll, juuri näistä esittämistäsi, mm. humanisuudesta, inhimillisyydestä, oikeudenmukaisuudesa on kysymys. Kyselyn mukaan suomalaisista, muistaakseni n.80% hyväksyy kehitysavun. Onneksi suurin osa suomalaisista ei ole vaipunut kyynisyyteen vaikka taloudellisesti Suomessa heikosti tällä hetkellä meneekin.

Toimituksen poiminnat