Janne J. M. Muhonen Kriittisiä puheenvuoroja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Yhteiskuntarauhan keskeisin tukijalka rapistuu

Poliisivoimien rooli on paitsi ensiarvoisen tärkeä rauhan ja järjestyksen säilyttämiseksi myös valitettavasti yksi kaikkein epäkiitollisimmista. Olen verrannut poliisia mielessäni jääkiekkomaalivahtiin. Kun tulee "torjuntoja", eli huonoja asioita estetään tapahtumasta, kaikki hymisevät tyytyväisyyttään. Jos taas "kiekko lipsahtaa selän taakse", eli poliisi epäonnistuu jossain kohden toimintaansa, väki tuohtuu ja ennen kaikkea muistaa tämän pitkään.

Vahingon tapahtuessa myös unohtuu kaikki se arvokas ja pitkäjänteinen työ, mitä sekä veskari että poliisiviranomainen tekee jatkuvasti torjuakseen uhkatilanteita. Miltä teistä tuntuu se, että Suomen poliisijärjestöjen liitto koki tarpeelliseksi järjestää toissapäivänä Helsingissä mielenosoitusmarssin poliisien toiminnan turvaamiseksi?

Liiton mukaan poliisit osoittivat mieltään näiden kolmen asian takia:

  1. Sisäinen turvallisuus.
    - Poliisit haluavat, että nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattu lupaus toteutetaan ja poliisien määrä vakautetaan.
  2. Liian vähän poliiseja.
    - Poliisien mukaan Suomessa on Euroopan vähiten poliiseja asukasta kohti. Eurooppalainen keskiarvo on yksi poliisimies 400 asukasta kohden. Suomessa suhdeluku on yksi poliisi 733 asukasta kohti.
    - Lisäksi jatkuvat organisaatiomuutokset heikentävät tehokkuutta ja siten työhyvinvointia.
  3. Turvallisuudella leikitään.
    - Poliisien mielestä heidän työturvallisuus heikkenee resurssipulan takia.
    - Lisäksi kansalaisten oikeusturva heikentyy.
    - Kansalaiset ovat myös eriarvoisessa asemassa resurssivajeen takia.

Jos tällaisia hätähuutoja kuuluu kentältä, jossa kaikista ajantasaisin ja osuvin tieto poliisin tämänhetkisistä toimintaedellytyksistä lepää, on tilanne erittäin huolestuttava. Vai kuvitteleeko joku aivan vakavissaan, että nämä ihmiset olivat liikkeellä kyseisin teemoin saadakseen monipuolisempia kulttuuriseteleitä, asemille kahviautomaatit ja virkakäyttöön tuliterät iPadit?

Ei, kyllä nämä ovat perusteltuja vaatimuksia yksinomaan vaativan työn suorittamista koskien. Joukosta löytyy taas yksi hallitusohjelmaan kirjattu tavoite, jonka toteutus on jäänyt puolitiehen, ellei peräti kokonaan aloittamatta. Yksi maamme parlamentarismin kurja piirre on se, että erityisesti poliisin tapauksessa kenttäväkeä, parhaiten oman tilanteensa tietäviä arjen suorittajia, kuunnellaan kaikista vähiten.

Kuluneella viikolla saimme huolestuttavia uutisia myös keskusrikospoliisin rikoslaboratoriosta, jolla on tärkeä tehtävä rikosten selvittämiseksi esitutkintavaiheessa. "Rikospaikalta, rikoksen uhrista, syylliseksi epäillystä tai muusta asianosaisesta taltioidaan näytteitä, jotka tutkitaan keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa". Sen ryhmäpäällikkö Saara Långin mukaan ...

    "... [N]äytemäärät ovat olleet jo vuosia jatkuvassa kasvussa, mutta henkilökunnan määrä tutkimusalueilla on pysynyt samana tai sitä on jouduttu vähentämään. Esimerkiksi Ruotsissa näytemäärät ovat samaa luokkaa ja porukkaa on ainakin kaksi kertaa enemmän"

Uhkakuvana on se, että jossain vaiheessa joitain rikosten tekniseen tutkintaan liittyviä näytteitä joudutaan jättämään analysoimatta, eli käsittelyssä olevia tapauksia aletaan asettaa tärkeysjärjestykseen. Tällainen arvottaminen, johon moisessa tilanteessa väistämättä joudutaan, tulisi olemaan mitä rajummin yksilöiden oikeusturvaa – koko oikeusvaltion käsitettä – rapauttava käännekohta.

    "- Poliisin tutkinnanjohtajien tehtäväksi jää silloin päättää, mitkä näytteet lähetetään labraan ja mitkä jätetään tutkimatta, Lång sanoo."

Jo yksin periaatteen tasolla tuntuu kurjalta, että vuosikymmenten aikana huippuunsa kehitetyt ja yhä kehitettävät tutkintamenetelmät jäävät hyödyntämättä siksi, ettei resursseja muka löydy. Lisäksi ja runsaasti peräänkuuluttamaani poliisin kenttätyötä ajatellen ...

    "... [R]ikostekninen laboratorio on paitsi tutkimusyksikkö, myös merkittävä kouluttaja, joka antaa poliisin teknisille tutkijoille pääosan heidän pätevöitymis- ja täydennyskoulutuksestaan."

Taustallahan tässä kaikessa on enemmän tai vähemmän Pora-3-hanke, jonka tiimoilta hallintorakenteita uudistettiin esim. pudottamalla poliisilaitosten määrä alle puoleen entisestä. Entinen määrä oli 24 ja nykyinen puolestaan 11. Uudistuksella tavoitellaan 25-30 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2016 mennessä. Säästöohjelman tarkoitus on tehostaa hallintoa ja saada sen myötä kentälle lisää poliiseja.

    "Poliisihallitusta ja Keskusrikospoliisia virtaviivaistettiin ja aluehallintovirastojen poliisin vastuualueet lakkautettiin."

Jos jonkinlaisia säästöjä nyt onkin jo tähän mennessä saatu aikaan, en tiedä, onko asiassa otettu huomioon sitä, että uudistusten johdosta poliisit joutuvat liikkumaan työvuorojensa aikana huomattavasti aiempaa pidempiä matkoja. Tämä yksin vaarantaa työn onnistuneen suorittamisen. Oman kantansa hanketta koskien antoi kesällä 2013 poliisikansanedustaja Ismo Soukola (ps.):

    "Poliisipalvelujen saatavuus sekä hälytystehtävien että myös hallinnollisten palveluiden osalta vaihtelee suuresti eri puolilla maata asettaen kansalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakuntansa perusteella. Haja-asutusalueilla lähin poliisipartio on usein satojen kilometrien päässä avuntarvitsijasta."

Kaupunkilaisena tässä tuntee olonsa etuoikeutetuksi, sillä keskittämis- ja tehostamisvimmasta johtuvat ongelmat koskettavat nimenomaan harvaan asuttuja seutuja. Keski-Suomen tapauksessa maakuntamme pohjoisosat ovat "riskivyöhykettä".

Kaiken kaikkiaan on hyväksymätöntä, että yhteiskuntarauhan kannalta keskeisimmästä osa-alueesta säästetään. Jos joidenkin budjetin momenttien tulisi olla täysin immuuneja menoleikkurille, ovat ne (ainakin) poliisi ja terveydenhuolto, ja etenkin työn suorittava kerros. Johtotasolta voidaan toki poistaa päällekkäisyyksiä ja turhaa byrokratiaa, jollaista poliisihallituksestakin saattaa löytyä.

Virkavallan toimintaedellytysten turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa on ensisijaisen tärkeää kaikessa yksinkertaisuudessaan siksi, että ilman sitä ei ennen pitkää ole lainkaan toimivaa yhteiskuntaa vaan pahimmassa tapauksessa anarkia, viidakon lait ja vahvimman oikeus.

Lopuksi Soukolalta koko asian kiteytys kahteen lauseeseen:

    "Tietyn turvallisuustason ylläpito vaatii tietyn määrän resursseja, ja se maksaa sen, mitä se maksaa. Kyse onkin siitä, miten tässä yhteiskunnassa kansalaisten turvallisuus arvotetaan."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Yhteiskuntarauhan keskeisin tekijä on ihmisten kokemus oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta.

Se murtuu. Itse en koe Suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaiseksi. Minulla on omat syyni. Jollakulla muulla toiset. Nämä tuntemukset kun lisääntyvät on yhteiskuntarauha mennyttä, vaikka poliiseja lisättäisiin kuinka paljon.

Ei kehitys silti hyvä ole.

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

Jp Lehto.

Tulisiko kuitenkin ensin varmistaa, ettei omassa asenteessa ole mitään vialla, ennenkuin alkaa syyttämään laajempaa, kasvotonta kokonaisuutta, eli yhteiskuntaa?

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

Janne Muhonen.

Miten olisi seuraavanlainen ehdotus:

Olen nähnyt Helsingissä nelikkohenkilöautolla liikkuvan "City Patrolin". Kyseessä on siis kiertävä järjestyspartio, joka käy eri paikkoja kaupungilla lävitse kierrossuunnitelman mukaan.

Voisivatko kunnat palkata tällaisia järjestyspartioita? Eli poliisiorganisaation sijaan palkkaajana olisi kunta, tai kaupunki.

Samoin järjestyspartio olisi tavallaan välimuoto siitä, että ei poliiseja kunnassa ollenkaan, ja sitten se, että kunnassa on täysin aseistettu poliisipartio.

Useimmat tehtävät/hälytykset eivät kuitenkaan vaadi aseenkäyttöä, vaan riittää ihan järjestysmieskoulutus tuohon hommaan.

Tärkeää olisi, että kunnat hoitaisivat homman eli järjestysmiesten palkkaamisen poliisiorganisaation sijaan. Näin hommaan saataisiin myös paikallistason näkemystä ja tietämystä.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Viranomaisvaltaa ei pidä ulkoistaa siviileille.

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

Markku Perttula.

Tuossa ehdotuksessani kunta tai kaupunki palkkaisi sopivan määrän järjestysmiehiä järjestyspartioihin. Kunta tai kaupunki toimii tuossa viranomaisena.

Ihan samalla tapaa Helsingin metroasemien järjestysmiehet ovat Palmian palveluksessa. Palmia on Helsingin kaupungin liikelaitos.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Ensimmäiseksi tulee perustuslaki vastaan että merkittävää julkista valtaa on käytettävä virkasuhteessa. Se rajoittaa hyvin paljon tällaisen partion käyttöä.
Toiseksi tällainen partio saattaa pahimmillaan aiheuttaa lisää ongelmia. Monet poliisikouluun pääsemättömät, yli-innokkaat itsepuolustuslajien harrastaja koti-rambot saattaisivat päästä unelmiensa hommaan. Yksi pahimmista uhkakuvista on se että huonosti koulutetut, "yli-isänmaalliset" machomiehet pääsevät vähän puuttumaan tilanteeseen voimakeinoja käyttäen ja "sumuttavat" ja vähän pampulla avustavat vähemmistöryhmäläistä. Ja youtube-/facebook-aikakaudella onkin jo Helsingissä rotumellakat ja täysi kaaos. Katujengeille ja vähemmistöryhmillä on tapana pitää puoliansa ja kostaa jos joutuvat omasta mielestään epäoikeudenmukaisen kohtelun kohteeksi.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Voisimme laillistaa kannabiksen, jolloin poliiseja vapautuisi suuri joukko huumerikostutkinnasta. Tosiasiassa meillä ei ole pulaa poliiseista, vaan me olemme laittaneet poliisit kyttäämään kannabiksen käyttäjiä, vaikka muualla maailmassa ollaan kovaa vauhtia laillistamassa kannabiksen käyttöä.

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

Mikko Ahola.

Kiitos kommentistasi.

En kannata kannabiksen laillistamista, koska se on ns. "porttihuume" kovempiin aineisiin. Lisäksi käsittääkseni sillä on myös mielenterveydellisiä haittavaikutuksia.

Se mitä maailmalla tapahtuu, ei tarvitse olla Suomen linja.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

Hankala tuohon on sanoa mitään vastaankaan. Jos liikenteen valvonta (tai mikä tahansa poliisin nykyinen toimi) lopetettaisiin, vapautuisi kosolti viranomaisia tehtäviin jos toisiinkin. Jos nyt ei kuitenkaan lähdetä ratkaisemaan poliisien resurssiongelmia dekriminalisaation kautta.

Toimituksen poiminnat