Janne J. M. Muhonen Kriittisiä puheenvuoroja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Valtavien siirtolaismassojen asuttamisen ongelmia

  • Valtavien siirtolaismassojen asuttamisen ongelmia
  • Valtavien siirtolaismassojen asuttamisen ongelmia
  • Valtavien siirtolaismassojen asuttamisen ongelmia

Suomen ja muun Euroopan deterministinen määränpää on ollut rakentaa hyvinvointinsa alun alkujaan vapaaehtoista mutta tänä päivänä osallistavaa humanitaarista laupeudentyötä varten. Jos tämä motiivi olisi ollut tiedossa yhteiskuntarakenteen siirtyessä jälkiteolliseen vaiheeseen, olisi osa ponnisteluista ja satsauksista mahdollisesti jäänyt tekemättä.

Elvytetäänkö ja sopeutetaanko valtiontaloutta ja kiristetäänkö nälkävyötä Suomen kansaa vai koko maailman hädänalaisia varten? Tämä olisi tullut tiedostaa jo hyvissä ajoin, mutta se oli mahdotonta, koska väestöräjähdys saati koko maailman humanitaarinen tilanne eivät olleet missään määrin ennustettavissa.

Sitovat päätökset globaaliin taakanjakoon osallistumisesta olisi pitäneet olla valmiita jo ennen mitään eurooppalaista yhteistyötä – varsinkaan ennen Euroopan unionia. Keskimääräinen unioniin liittymistä tukenut naiivi äänestysikäinen kuvitteli melko suurella varmuudella, että kaikki sen silloiseen ohjelmajulistukseen kuulunut yhteistyö ja kehitys oli tarkoitettu ensisijaisesti jäsenmaiden kansoja ja niiden tulevia sukupolvia varten.

Saksan maalta kuuluu kummia. Aikaisemmin ja väitetysti kaikki tulijat menestyksekkäästi integroinut sekä humanitaaristen supervaltojen ykköspaikasta mm. Ruotsin, Ranskan ja Iso-Britannian kesken kilvoitteleva Saksa on kohdannut ennenkuulumattomia ja luultavasti täysin puun takaa iskeneitä ongelmia siirtolaisvolyymin singahdettua maata kiertävälle radalle kuluvan vuoden aikana:

    "Osavaltiot ovat kovilla. Ne yrittävät nyt parhaansa mukaan järjestää majoitustilaa kouluista, urheilusaleista ja varastoista. Vapaat tilat alkavat kuitenkin loppua, ja pakolaisille on jouduttu pystyttämään telttakyliä. Rahat ovat myös loppumassa, vaikka hallitus lupasi äskettäin osavaltioille miljoonan lisärahaa pakolaisongelman hoitoon."

Minua kiinnostaa näissä uutisoinneissa eniten se, kuinka väliaikaisiksi moiset asutusjärjestelyt on tarkoitettu, eli millaiset ovat eniten väkeä vastaanottavien osavaltioiden asunnontuotantotavoitteet. Kuinka suuriin tulijamääriin ollaan sillä saralla varautumassa, jos peruslähtökohta kuitenkin on se, että jokaiselle tulisi saada telttaa tai liikuntasalin nurkkaa säällisempi pysyvä asutus? Tätä nykyä vuokrat vain kasvavat ainakin Berliinissä.

Pääasiassa koulut on tarkoitettu opiskeluun, liikuntasalit urheilemiseen ja varastotilat tavaroiden säilyttämiseen. Olisi tietenkin pöyristyttävää itsekkyyttä murehtia tässä tilanteessa sitä, että saksalaisnuoret joutuvat kesäloman päätyttyä käymään koulua jossain muualla tai hieman poikkeuksellisissa olosuhteissa ja urheilemaan ulkosalla, mutta tämä on omiaan herättämään jännitteitä asukkaiden välille.

    "Saksalaiset ovat jakautumassa kahtia. Osan mielestä rikkaan maan velvollisuus on auttaa pakolaisia, osa taas pelkää pakolaisten vievän työpaikkansa ja saavan kaiken ilmaiseksi ja helpolla."

Jälkimmäinen voidaan tulkita kolmella tavalla. Joko a) Iltalehden otsikoinnin perusteella maahanmuuttovastaiset ja muukalaisvihamieliset asenteet ovat ottaneet niskalenkin, b) paikalliset ovat todenneet, että maan vastaanottokyky on ylittymässä, ja lisäksi c) erittäin virheellisellä tavalla, joka lukeutuu lukemattomiin alas ammuttuihin argumentteihin: työpaikat oikeasti viedään jo työllistyneiltä.

Oikeastihan kukaan ei vie töitä. Kukaan ei vie naisia. Kukaan ei vie miehiäkään. Tästä osattomaksi jäävät eivät vie keneltäkään mitään. He yksinkertaisesti jäävät ilman, ja tämä aiheuttaa kestämättömän huoltosuhdevääristymän ja sosiaalisektorin ylikuormittumisen.

Joku tietää muistuttaa, että Saksan vaihtotaseen ylijäämä oli vielä viime vuonna maailman suurin, luultavasti tänäkin vuonna. Tätä valuuttaa ei niin vain subventoida maahanmuuton kustannuksiin, koska tuotto on tahkottu yksityiseltä sektorilta.

Resursseja asuttaa maa x on aina tiettynä hetkenä käytettävissä vain rajallisesti. Mikäli muuttoliikenne ja laajemmalti koko maan väestönkehitys luonnollisine poistumineen, syntyvyyksineen ja maahan- sekä maastamuuttoineen olisi yhtä tarkasti ennustettavissa kuin A. E. S. – Aikana Ennen Siirtolaistulvaa –, ei edes näitä enemmän tai vähemmän tilapäisiä ongelmia olisi.

Asuntokantaa olisi edes suunnilleen ennustettavassa tilanteessa helpompi pitää kulloistakin tarvetta vastaavalla tasolla. Nyt, kun todellinen tarve kasvaa räjähdysmäisesti, ei sen myötäileminen käy järin reaaliaikaisesti. Yhä vaikeampaa lähitulevaisuudesta tekee se, että turvapaikan- ja oleskeluluvan hakijoiden määrä kasvaa jatkuvasti, kuten Iltalehtikin tietää kertoa. Tätä tarkoitin sillä, kuinka väliaikaista tämänhetkisestä tilapäismajoituksen tarpeesta on muodostumassa.

Sen lisäksi pelkkä asuntotuotannon lisääminen ei tietenkään riitä, jos leikitään, että tämä kävisi sormia napsauttamalla. Vedenjakelu-, liikenne- ja tietoverkkoa tulee laajentaa, ja palveluita, kuten kauppoja, kouluja, kirjastoja, terveydenhuoltoa, apteekkeja ja huoltoasemia rakentaa uusiin lähiöihin.

"No, mitäs kummallista tässä on? Kehitys kehittyy – sen kun vaan aletaan rakentaa ja tämä tekee höpöä taloudelle!", tuumii vihreä humanisti. Tulipa vain mieleeni, että kaikkeen tähän tarvitaan peijakkaasti lisää sähköä. Ehkei ollutkaan viisas tavoite sulkea maan kaikki ydinvoimalat vuoteen 2022 mennessä?

On mielenkiintoista nähdä, otetaanko asia uudelleen pöydälle ja kuinka Saksan maahanmuuttomyönteiset vihreät realiteetteihin uudessa tilanteessa suhtautuvat.

Saksa oli tunnetusti jakautunut itä- ja länsipuoliskoihin pitkän aikaa – aina pääkaupunkiaan myöten. Tällä hetkellä jakolinja kulkee uusia reittejä. Minun ei ole lainkaan vaikea uskoa, etteikö maahanmuutto- ja monikulttuurisuuskeskustelu olisi Saksassa yhtä pahasti polarisoitunutta kuin meillä Suomessakin. Kenties vielä voimakkaammin muistaen sen, että Saksaan tulee edelleenkin ylivoimaisesti eniten turvapaikkahakemuksia kaikista Euroopan valtioista.

Tämä ei voi olla aiheuttamatta Suomea suuremman mittaluokan epäluuloja, huhuja tai ääriliikehdintää, josta paraatiesimerkkinä Pegida. Eräs epäilyttävän suorasukaisesti itsensä saksalaiseksi identifioiva paikallinen kertoo tuntemuksistaan:

    "- Me saksalaiset maksamme supermarketissa. Pakolaiset eivät! Junassa he matkustavat pummilla. Kun tarkastajat tulevat, he näyttävät tyhjät taskunsa ja pääsevät pälkähästä. Pakolaislapset saavat vaatteita, meidän eivät, 45-vuotias saksalaisnainen sanoi."

Näiden juttujen todenperäisyyteen kannattaa suhtautua tietyllä varauksella siinä missä kotimaan kamaralla somaleihin ja lastenvaunuihin. Iltalehden artikkeli antaa miettimisen aihetta myös sitä koskien, kuinka natsit tulee väkijoukosta paikantaa:

    "- Tyypillinen natsi ei ole enää kaljupäinen, tummiin pukeutunut ja buutseissa marssiva typpi. [sic] Natseja ovat nykyään ihmiset, joista et sitä ikinä uskoisi, ja se on vaarallista."

Kukaan ei kiinnitä edelleenkään huomiota siihen, että nämä miten lie ikinä pukeutuvat ja leimatut ihmiset ovat huolissaan. Heiltä ei edelleenkään viedä työpaikkaa tai kämppää alta, aviosiippaa viereltä tai tekohampaita suusta. Sen sijaan tulevilta saksalaissukupolvilta viedään pois samat kouluttautumisen ja itsenäisen toimeentulon edellytykset, jotka A. E. S. -yhteiskunnassa varttuneilla nykysaksalaisilla oli.

Jos paljon viime päivinäkin kiisteltyä kansallista identiteettiä tulisi jotenkin lyhyesti tai edes yhteen spesifiin yksityiskohtaan keskittyen kommentoida, on kyseessä muiden kansalaisten enemmistön kesken jaettu tahtotila varmistaa mahdollisimman korkeatasoisen elämän jatkuminen Suomessa. Tämä tahtotila löytyy uskoakseni kaikkein punaniskaisimmalta persulta kuin liberaalilta vihreältä humanistiltakin.

Tämä edellyttää vastuullisia ja kestäviä poliittisia päätöksiä kaikilla tasoilla. Siitä, millaisia ne sisällöllisesti ja kutakin osa-aluetta koskien ovat, ts. kuinka laadukas tulevaisuus taataan, puolestaan vallitsee huomattavia erimielisyyksiä, kuten saa päivittäin nähdä. Erimielisyyksien selvittämiseen etenkin empiiriset kokemukset ulkomailta antavat ratkaisun avaimet.

Maahanmuuttokriitikot eivät ole missään vaiheessa keskittyneet natsihysteerikoiden fantasioinnin tavoin "väärän värisiin" ihmisiin vaan löyhästi kontrolloidun tai hankalasti ennustettavissa olevan maahanmuuton synnyttämiin lieveilmiöihin, jotka puolestaan johtavat yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin, kuten yhteen keskeiseen niistä: Mistä katto pään päälle? Entä mistä koulutusta ja sitä vastaavaa työtä jokaiselle, jos jo nykyään tuhansia nuoria jää vaille toisen asteen koulutuspaikkaa joka vuosi ja suurtyöttömyys rehottaa?

Tulevaisuus ei lupaa hyvää, sillä asiantuntijoiden mukaan Afrikan väestö saattaa nelinkertaistua meneillään olevan vuosisadan loppuun mennessä ja aiempaa reilummin. Jokin aika sitten puhuttiin 200 miljoonaa yksilöä varovaisemmasta arviosta. Tämä ei niin sanotusti tee gutaa Eurooppaan kohdistuvalle siirtolaispaineelle. Martti Asikainen teki erinomaisia huomioita mm. ylilaiduntamista ja näin ollen fertiilin maaperän katoamista koskien. Keskeisimpänä syynä ei suinkaan eroosio vaan liikakansoittunut ihminen.

Kansanedustajana esittäisin tämän kirjoituksen pohjalta hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustelisin, millaisin toimin Suomen valtiovalta aikoo siirtolaispaineen edessäkin kantaa vastuuta myös tulevista suomalaissukupolvista, sekä kantaväestön että nykyisten ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien jälkeläisistä, ns. globaalin vastuun edessä polvistelun ja sitä koskevan sanelupolitiikan ohella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Ratkaisu Suomeen kohdistuvaan siirtolaispaineeseen on se, että kaikille maahanpyrkijöille annetaan Marraskuussa Suomen passi.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Tshekin presidentiltä rohkeanlainen ilmaisu, joka johtaisi täällä kauheaan kalapaliikkiin. Menisi varmasti persujen piikkiin riippumatta siitä kuka taho tuollaisen julki sanoo; "Kukaan ei kutsunut teitä tänne""

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015080220122618_...

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Kyllä Suomeen ihmisiä mahtuu. Lisäksi ei ole olemassa mitään tulevia suomalaissukupolvia. On olemassa vain ihmissukupolvia. Tulkaa nyt alas sieltä puusta.

Olet huolestunut Sakasan tilanteesta ! Saksassa asuu 80 miljoonaa ihmistä. Sen enempää erittelemättä missä he ovat syntyneet tai mistä ovat Sakasaan tulleet. Saksan määperällä on nyt vain 80 miljoonaa ihmistä.

Suomessa on 5 miljoonaa ihmistä. Jos ajatellaan, että Suomessa olisi sama asukastiheys kun Saksassa (226 asukasta/km2) niin Suomeen mahtuu hyvin 75 miljoonaa asukasta.

Jotta voisimme keventää Saksan ja muiden väkirikkaiden euroopan maiden tilannetta meiltä löytyy hyvin tilaa 40 miljoonalle ihmiselle. Sekin on puolta vähemmän kuin Saksassa nyt. Väljää olisi vielä.

Brysselistä löytyy varmaan avustusta jokaisesta tulokkaasta 500 €/kk. 20 mrd € kuukaudessa. Siis vuodessa 240 mrd. Eiköhän sillä saada jotain järjestettyä.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

"Suomeen mahtuu hyvin 75 miljoonaa asukasta"

Ilkka, tuo on totta, mutta mitä mieltä mahtaa olla tuosta Vihreät? 15-kertainen populaatio vaatisi kenties 4 tai 5 uutta ydinvoimalaa.

Kari Ahveninen

Jep. Onhan Suomessa tilaa, suurin osa maasta on pelkkää metsää. Sielläkin kyllä tosin pitäisi jollain tapaa elanto hankkia, vai tarkoitatko että suomen 5,4 miljoonaa ihmistä ruokkii ne 75 miljoonaa maahantulijaa?
Jotenkin tuo ei nyt vaikuta uskottavalta, kummankaan vaihtoehdon kohdalta.

Mitä tulee noihin ihmissukupolviin, niin tarkoitatko että koko suomalaisuus häviää täydellisesti tulevina aikoina? Suomen kieli katoaa, ja kansallinen identiteetti samoin... millä se korvataan? Ja millä kielellä?

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Vaikka tänne otettaisiin 40 miljoona ja rahaa saisi (ihan kuin sitä riittäisi kaikille), mitä sen jälkeen tehdään?

Mauri Skön

Ilkka Varsio, kysyt, mitä sen 40 miljoonan maahanmuuttajan oton jälkeen tehtäisii. Ainakin irtisanoudutaan YKn sopimuksista ja allekirjoitetaan Kairon julistus.

Toimituksen poiminnat