*

Janne J. M. Muhonen Kriittisiä puheenvuoroja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Mistä ongitaan rahat maahanmuuton kustannuksiin?

  • Mistä ongitaan rahat maahanmuuton kustannuksiin?
  • Mistä ongitaan rahat maahanmuuton kustannuksiin?
  • Mistä ongitaan rahat maahanmuuton kustannuksiin?

Kuluneella viikolla uutisoitiin, ettei täksi vuodeksi suunniteltu lisärahoitus humanitaarisesta maahanmuutosta syntyvien kustannusten kattamiseksi riitä. Sisäministeriö on ehdottanut kansainvaelluksesta johtuen lisärahoitusta myös poliisien lisäpalkkaukseen. Maahanmuuttovirasto puolestaan kaipaa kymmenittäin lisää turvapaikkahakemuksia käsitteleviä virkailijoita. Tällä tavoinko maahanmuutto siis todellakin on hyvää bisnestä, jolla on niin ikään työllistävä vaikutus?

Huomautan heti aluksi, että tällä kirjoituksella ei niinkään ole tarkoitus kiinnittää huomiota siihen, paljonko humanitaarisen maahanmuuton kustannukset ovat, vaan siihen, mihin kustannusarviot perustuvat ja etenkin siihen, mistä niitä varten on tarkoitus saada säädettyä pääomaa. Tärkein tieto loppusumman osalta on se, että kustannukset ovat kertakaikkiaan liian suuret:

    "Sisäministeriö ehdotti turvapaikkamenoihin 60 miljoonan euron lisärahaa täksi vuodeksi, mutta summa ei ole vielä lukkoon lyöty. Tarve voi olla suurempi. Ensi vuodelle sisäministeriö esittää huomattavasti entistä enemmän lisärahaa."

Vaihtoehtoja matemaattisen väistämättömyyden ratkaisemiseksi keksin äkkiseltään kolme: a) leikataan lisää muista valtionbudjetin kulumomenteista, jotta vaje saadaan täytettyä; b) otetaan tarpeen mukaan lisää velkaa, jos se vain suinkin onnistuu; ja c) kaiken erityisrahoitusta vaativan maahanmuuton volyymi pyritään saamaan erinäisin keinoin sellaiseksi (= nykyistä pienemmäksi), että jo järjestynyt rahoitus riittäisi.

Neljäntenä bonusvaihtoehtona tietenkin on taloudelliset ja kaikki muutkin realiteetit tykkänään sivuuttava idealistinen tuudittautuminen siihen, että "kyllä Suomi aina selviää", kunhan "kaikki puhaltavat yhteen hiileen" ja jokainen "kantaa kortensa yhteiseen kekoon". Toisin sanoen pään työntäminen pensaaseen ja sen toivominen, että "joku" laittaa asiat kuntoon.

Tulevan vuoden rahoitustarve perustuu pitkälti tämänhetkisen kansainvaelluksen perusteella laadittuun ennusteeseen siitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoita on odotettavissa. Tätä on kuitenkin hankalaa ellei suorastaan mahdotonta arvioida, kuten Sisäministeriön hallinto- ja kehittämisosaston päällikkö Jukka Aalto totesi Iltalehdelle:

    "– Kun nyt näin valtavia määriä ihmisiä tulee, kaikki vanhat arviomme, laskentamallimme ja ennusteemme voi heittää roskakoriin. On hirveän vaikea arvioida sitä, mitkä menot realisoituvat tänä vuonna ja mitkä siirtyvät mahdollisesti ensi vuodelle."

Lisäksi Aalto muistuttaa, että ...

    "... rahat ovat luonteeltaan arviomäärärahoja, joihin voidaan hakea lisäystä vielä tammikuussakin tilinpäätöstä tehdessä."

Kultainen kysymys kuuluu kolmessa osassa siten, että mistä lisärahoitusta voidaan hakea, kuinka paljon ja kuinka kauan ennen kuin jokainen oljenkorsi on käytetty? Onko jossain muka ylijäämää, jota vain haetaan ja saadaan, vai onko se pois jostain muualta?

Ei ole lainkaan kaukaa haettua epäillä, että hallituksen suunnittelemilla leikkauksilla koulutukseen, sairasajan palkkaukseen ja elinkeinoelämän tukeen on tekemistä sen kanssa, mistä lisärahoitusta maahanmuuton alati lisääntyviin kustannuksiin yritetään kaivaa. Huolimatta siitä, että kriisi on päällä, tulee valtionjohdon samanaikaisesti vältellä velkaantumisasteen kasvua, joka on jo nyt EU:n mittareilla hälyttävän korkea.

Päätökset ja korjausliikkeet tulevat jatkuvasti aivan liian verkkaiseen tahtiin. Liekö tästä sitten syyttäminen hallintobyrokratiaa, kuten vakiintuneita käytäntöjä valtionbudjetin laadintaa ja tilapäistä lisärahoitusta koskien, koska vallitsevaan tilanteeseen ei oltu varauduttu riittävin toimin. Päätöksiä ja uudistuksia rajavalvonnassa tulee tapahtua nyt eikä esim. vuodenvaihteessa.

Kun mikä tahansa päätös saatetaan lainvoimaiseksi, on se tällä vauhdilla jo liian myöhäistä. Myöhemmillä päätöksillä pyritään vaan korjaamaan vahinkoja. Jos Suomi on analogiassa vuotava vene, ei tällä hetkellä saada aikaiseksi päätöksiä, joilla tukkia vuodot vaan päätöksiä, joilla saatetaan kyetä auttamaan hukkuneiden omaisia veneen lopulta upottua.

Niin ikään vallitsevan tilanteen johdosta ilmoilla on ollut melko paljon sellaista asennetta, että tämä "haaste" ratkeaa kauniilla ajatuksilla, aforismeilla, mahtipontisilla mielenosoituksilla ja viemällä vanhoja toppatakkeja Pelastusarmeijan tai SPR:n käyttöön. Hieman samassa hengessä kuin Elämä Lapselle (tmv) -konserteissa yleisön joukossa heiluteltiin ainakin takavuosina Chiquita-banaanista mallinnettuja ilmapalloja.

Ei se oikein näin ideaalilla tavalla mene. Ilmaista lounasta ei ole. Vaikka jokainen suomalainen olisi aidosti sitä mieltä, että turvapaikka Suomessa on jakamaton kansainvälinen ihmisoikeus, josta ei tule itsekkäistä syistä tinkiä, ei se luo pääomaa tyhjästä.

Koetan seuraavassa hahmottaa sitä noin kolmen vuoden sykliä, joka humanitaarisella maahanmuuttajalla on edessä, kun hän saapuu Suomeen, jättää turvapaikkahakemuksen, saa myönteisen päätöksen ja asettuu vastaanottokeskukseen. Käytän esimerkkinä noin kaksituhathenkistä pirkanmaalaiskuntaa Kihniötä, jonka entisen kotiteollisuuskoulun tiloihin tullaan tämänhetkisen tiedon mukaan avaamaan vastaanottokeskus. Tarkka ajankohta ei ole vielä selvillä.

Myös Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petteri Wiinamäen (ps) näkemys kuuluu siten, että maahanmuuttajien sijoittaminen piristää kuntataloutta. Väite on sinänsä totta, koska valtio kustantaa Kihniön tapauksessa yksityisen Pihlajalinna-nimisen yhtiön hallinnoiman vastaanottokeskuksen toiminnasta leijonanosan.

Toisessa artikkelissa todetaankin, kuinka tuottoisa bisnes turvapaikanhakijoista on yksityisille palveluntarjoajille muodostunut. Pääasiassa tämä koskee majoituskiinteistöjä ja ruokahuoltoa tarjoavia yrityksiä, joita kilpailutetaan ehdan markkinatalouden hengessä ennen valinnan tekoa.

Maahanmuuttajille annettu käyttöraha (halventavalta nimitykseltään diskoraha) ilman muuta kulkeutuu suurimmaksi osaksi (jättäen pois esim. maailmanlaajuisella tasolla tunnetut tulonsiirrot takaisin synnyinmaihin ja sinne jääneiden sukulaisten auttamiseksi) kunnallisiin palveluihin. Käyttörahan yksilökohtaista määrää en pidä tässä kontekstissa tärkeimpänä. Olennaista on se, ettei ole erikseen "kunnan" ja "valtion" rahoja. Kaikki on peräisin samoista alkuperistä.

Jussi Halla-ahon kirjoitusta "Lieksalainen ikiliikkuja" mukaillen valtio kustantaa maahanmuuttajan sosiaalikulut kolmen vuoden kuntasijoitusaikana. Halla-ahon mukaan tämän vuoksi ja oman taloutensa "piristämiseksi" kunnan kannattaa jakaa asiakkailleen niin paljon harkinnanvaraisia tukia kuin laki sallii, koska se ei maksa kunnalle mitään, mutta tuet päätyvät paikallisiin kauppoihin ja palveluihin ja osa niistä palautuu veroina kunnan kassaan.

Myös kolmen vuoden umpeuduttua tilanne on Kihniön kaltaisen kunnan kannalta täysin sama, mikäli uusia kuntasijoitettavia tulee niiden tilalle, jotka muuttavat ajan oloon muualle, lähinnä Suomen suurimpiin asutuskeskittymiin, pääasiassa pääkaupunkiseudulle. Tässä vaiheessa ollaan ghettoutumisen alkulähteillä. Kyseisestä yhä konkreettisemmaksi käyvästä ja toki jo ulkomailta havaitusta uhkakuvasta riittäisi kylliksi aineistoa oman erillisen keskustelunsa verran.

Enpä sitten tiedä, pitäisikö tuo n. kolmen vuoden määräaikaisuus valtion suoran rahoituksen osalta poistaa kokonaan ja korvata se toistaiseksi voimassa olevalla mallilla, jonka avulla maahanmuuttajia yritetään ghettoutumisen tuomien lisäongelmien ehkäisemiseksi saada pysymään Kihniössä/Harjavallassa/Lieksassa vaikka lopun ikäänsä, jos tarvittava rahoitus jatkuisikin. Ei liene vaikea arvata, että työtä – etenkään maahanmuuttajille soveltuvaa – Kihniössä ei yksinkertaisesti ole tarjolla, joten toimeentulon järjestymiselle on vain yksi kanava.

Korostettakoon näin loppuyhteenvetona vielä oikein erikseen, että kaikki pääoma, jolla humanitaarisen maahanmuuton välittömiä ja välillisiä kustannuksia katetaan on peräisin tasan samoista lähteistä. Ei yksityisen sektorin omaehtoisista investoinneista. Vastaanottokeskuksen kulut, kuten sähkö, vesi, vartiointi, sosiaalimenot, ruokahuolto, tilavuokrat ja koko satsi maksetaan julkisista varoista. Siihen päälle vielä sosiaalisperusteiset tulonsiirrot.

Yksi mieleen tullut ratkaisumalli, joka vaatii toteutuakseen aikamoisen paljon isoja päätöksiä korkea-arvoisten setien toimesta, on EU:n suorat kulukorvaukset niille Suomen, Ruotsin ja Saksan kaltaisille maille, joihin päätyy sekä suhteellisesti että absoluuttisesti eniten turvapaikanhakijoita. Tiedän vallan hyvin, että Suomi saa EU:lta suoraa tukea moneen asiaan (esim. maatalouteen), mutta tarkoitan määrällisesti jotain sellaista, joka muuttaisi Suomen aseman jäsenenä nettomaksajasta nettosaajaksi, ts. palkinta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Nostetaan tupakkaveroa, alkoholiveroa ja polttoaineveroa. Jollei tämä riitä, nostetaan alv:ia.

Mika Rajala

Heh, pokkana sieltä Saksanmaalta ehdottelet hyvinvointitappioita suomalaiselle veronmaksajalle perustelematta edes miksi juuri näillä veromuodoilla pitäisi rankaista veronmaksajaa.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Heh, vastasin kysymykseen "mistä ongitaan" eli mistä hallitus aikoo todennäköisesti onkia. Vastustan näitä vähävaraisiin kohdistuvia veronkorotuksia voimakkaasti, ihan olinpaikasta riippumatta.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Jättäisin Ilari polttoaineveron nostamatta, mutta lisäisin listaan makeisveron, sen huomattavan korotuksen. Makeisveron korottamisestahan nousi kauhea poru. On niin epätasapuolista sen ja sen seikan ja tahon vuoksi. Aivan mahdotonta korottaa!?

On täysin käsittämätöntä miksi ei tupakkaveroa ja alkoholiveroa nosteta heti puolella!? Jos joku hakee viinansa Virosta, niin hakekoon. Jos valtion verotulot pienenevät kulutuksen laskiessa, niin vastaavasti myös terveydenhoitokulut pienenevät.

Kenenkäänhän ei ole pakko, ei edes tarpeen, juoda viinaa, polttaa tupakkaa tai menettää hampaansa makeisia syömällä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Jos joku hakee viinansa Virosta, niin hakekoon. Jos valtion verotulot pienenevät kulutuksen laskiessa, niin vastaavasti myös terveydenhoitokulut pienenevät."

Ei se Viron viina sen vähemmän haitallista ole terveydelle. Jos eteläsuomalaiset hakisivat Virosta, niin muut tilaisivat sitten netistä, vaikkapa Espanjasta. Alkon tulot romahtaisivat ja sitä kautta valtion verokertymä. Nimenomaan alkoholin kohdalla on veroasteella olemassa nykyään selkeä saturaatiopiste, jonka jälkeen rahavirta valtion kassaan alenee jyrkästi.

Lisäksi täytyy ottaa huomioon moisen uudistuksen regressiivinen vaikutus alkoholikulttuuriin. Kieltolaki kumottiin pitkälle terveydellisistä ja alkoholikulttuurisista syistä.

Joten ei missään nimessä ole "täysin käsittämätöntä", että ehdottamaasi veronkorotusta ei "heti" tehdä.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #13

Eikö Sinulla Juha ole mitään sanottavaa tupakan ja alkoholin terveyshaitoista?!
Niitä on pöyristyttävästi, eikä sillä ole mitään tekemistä mistä kukin viinansa hakee. Kun sitä vähemmän ostettaisiin, niin hyvä.

Tupakoinnin vähentämisellä ja vähemmällä viinan läträämisellä on suuri vaikutus sairastavuuteen. Ja sen myötä kaikkinaiset vaikutukset yhteiskuntaan ovat merkittäviä. Terveydenhoidon kuormitus vähenee. Sairaspoissaolot vähenevät, samoin perhetragediat jne...

Nämä ovat varmaankin tavoiteltavampi asia kuin se laskeeko valtion verotulot viinasta ja tupakasta. Keuhkosyöpää sairastava tai maksan hajoamista poteva tuskin paljon miettii mitään "saturaatiopisteitä". Makeisten hinta voidaan nostaa verotuksen kautta vaikka kolminkertaiseksi. Hammaslääkärillä käynnit vähenevät.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Suomihan on sinänsä pakolaiskeskukseksi sopiva maa - tilaa riittää. Jos EU maksaa viulut, niin tostahan saa koko maa bisneksen aikaan - miljoona irakilaista tänne vaan. Jotakinhan Suomen täytyy myydä ulkomaille.

Marko Huttunen

Hei me tienataan tällä! Tai sitten tämä Irakin nuorukaisten edestakas kuljettelu, oleskeluvan saavien hampaat irveessä kotouttaminen ja siinä epäonnistuminen tulee valtavan kalliiksi. Saisi se vuosikymmeniä povattu työvoimapula iskeä aika äkkiä tai hukka perii.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Voidaan vihdoinkin perustaa Tarja Halonen -prikaati: http://hikipedia.info/wiki/Pommiauto

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Niin sieltähän ne rahat löytyykin! Puolustusmäärärahoja supistamalla voidaan rahoittaa suurempikin integraatio-operaatioa. Käytössä on tällöin noin 5% valtion budjetista.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Minulla olisi ehdotus: Valitaan vaaleilla keskuudestamme edustajia, jotka valvovat etujamme ja yhteisten rahojen käyttöä. Lisäksi voisimme palkata viranomaisia, jotka valvoisivat rajojemme koskemattomuutta. Jaa, eiku hetkinen, ei mitään sittenkään.

Sari Haapala

Todella suuri säästö saataisiin kasvattamalla lääketieteellisen aloituspaikkoja todella paljon, jotta lääkärit joutuisivat kilpailemaan työpaikoista. Tämä ei laske ainakaan yleislääkäreiden tasoa, joka on jo nyt alhaalla, mutta laskisi kuntien ja kaupunkien kustannuksia kun työtä ei tarvitsisi ostaa firmoilta. Lääkärit ja lentäjät ovat esimerkki ammattikunnista jotka ovat täysin ylipalkattuja Suomessa. Näkyy myös monen tänne kirjoittavan henkisestä tasosta ja kapasiteetista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Siirtämällä verotusta tulevaisuuteen tulevien maksettavaksi, kuten on jo tehty jo 7 vuoden ajan l. velkaantumalla enemmän ja nopeammin. Veronkorotusten tie on jo käyty loppuun, mutta ainahan sitä voi nostaa tulevien sukupolvien verorasitetta.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

No löytyihän se ratkaisu: koko EU:n laajuinen pakolaisvero. Seuraavaksi voimme keskittyä miettimään, mistä saadaan lisää puita kun navetta palaa. Niinhän tässäkin juuri tehdään. Ei edes harkita palon sammuttamista vaan ollaan huolissaan polttoaineen riittävyydestä.

http://www.cnbc.com/2015/10/10/migrant-crisis-germ...

Toimituksen poiminnat