Janne J. M. Muhonen Kriittisiä puheenvuoroja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Ulkomaalaislakiin uusia tiukennuksia – riittävätkö ne?

  • Ulkomaalaislakiin uusia tiukennuksia – riittävätkö ne?
  • Ulkomaalaislakiin uusia tiukennuksia – riittävätkö ne?
  • 1. © SputnikNews, 2. © BBC, 3. © BBC. Kuvituskuvia, joilla ei ole kirjoituksen sisällön kanssa keskeistä tekemistä.
    1. © SputnikNews, 2. © BBC, 3. © BBC. Kuvituskuvia, joilla ei ole kirjoituksen sisällön kanssa keskeistä tekemistä.

Ulkomaalaislakia tullaan tiukentamaan turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi siten, että mikäli kielteisestä (harva valittanee myönteisestä) päätöksestä haluaa valittaa, se tulee tehdä aiempaa lyhyemmässä ajassa. Valitusaikaa hallinto-oikeuteen tullaan lyhentämään nykyisestä 30 päivästä 21 päivään. Lisäksi valitukset käsittelee jatkossa kaksi tuomaria lain vielä toistaiseksi edellyttämän kolmen tuomarin kokoonpanon sijaan. Tavoitteena on tehostaa prosessia ja leikata kustannuksia – kuinkas muutenkaan.

Eräs porsaanreikä tukitaan vihdoin ja viimein tykkänään:

    "Myös valitusluvan myöntämisen edellytyksiä tarkistetaan. Jatkossa lainvoimainen käännyttämispäätös voidaan panna täytäntöön, jos henkilö peruuttaa valituksen ja tekee uuden turvapaikkahakemuksen. Näin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen maasta poistaminen voidaan toteuttaa heti eikä hakijalle jää mahdollisuutta pitkittää maastapoistamispäätöksen täytäntöönpanoa uuden hakemuksen avulla."

Vielä pari juttua liittyen turvapaikkapuhutteluun ja oikeusavun käyttöön:

    Lakimuutoksella myös rajoitetaan turvapaikanhakijoille tarjottavaa julkista oikeusapua. Oikeusapua antaisivat jatkossa ensisijaisesti julkiset oikeusavustajat ja oikeusapuun kuuluisi avustajan läsnäolo turvapaikkapuhuttelussa vain, jos se on erityisen painavista syistä tarpeen. Oikeusapuun tulee myös kustannuksia leikkaava taksajärjestelmä.
    Myös oikeusavun väärinkäytöksiä estetään kun yksityiseksi avustajaksi turvapaikkakäsittelyssä voitaisiin vastaisuudessa määrätä vain asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Lähteenä näille tiedoille on Perussuomalaisten ministeriryhmä. Valitettavasti en löytänyt ainakaan tähän päivään mennessä mitään verkkoartikkelia ja jos sellainen jossain vaiheessa ilmestyy, yritän muistaa linkittää sen tähän "epäileviä Tuomaita" varten.

Enemmän tai vähemmän läsnä olevasta kosmeettisuudestaan huolimatta kyseessä on erinomaisia muutoksia ottaen huomioon, että turvapaikkajärjestelmän tulee olla luonteeltaan pääasiassa väliaikainen siten, että jossain vaiheessa suojeluntarpeen edellytykset toivon mukaan päättyvät esim. Syyriassa, Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa. Näin diasporassa asuva väki pääsee jälleenasuttamaan maita ja mantuja.

Itse menisin vielä piirun verran pidemmälle ja ehdotankin, että mahdollisuus kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valittamiseen tulisi poistaa prosessista ja "keinovalikoimasta" kokonaan. Ilman parempaa tietoa epäilen, ettei tätä säätele mikään usein esiin nostettu ja kaiken muun yli jyräävä kansainvälinen sopimus tai sitoumus vaan valitusoikeus on osa paikallista lainsäädäntöä ja sitä voidaan "hienosäätää" samoin kuin ulkomaalaislakia tullaankin muuttamaan yllämainituilla tavoilla.

Oikeus valittaa mistä tahansa lainvoimaisesta päätöksestä (Suomen tapauksessa tavanomaisimmin käräjiltä hoviin ja korkeimpaan), eli käytännössä kyseenalaistaa päätöksen laatijoiden objektiivisuus ja ammattitaito, on osa länsimaista oikeusjärjestelmää. Korkeinta oikeutta alemmissa oikeusasteissa valitusoikeus evätään perustelluista syistä tuomion langettamisen jälkeen, mikäli käsittelyssä oleva tapaus on niin päivänselvä ja itse teko julma.

Sitä en tiedä, toimitaanko näin yksilöllisesti turvapaikkahakemusten tapauksessa. Esittämäni vaatisi joka tapauksessa isoja muutoksia paitsi mainittuun ulkomaalaislakiin, mahdollisesti myös hallintolainkäyttölakiin. Kyseisen lain 7 § (7.8.2015/891) toteaa seuraavaa:

    "Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen."

Katson, että tätä pykälää tulkiten turvapaikkahakemuksen valheellisin perustein jättävälle hakijalle annetaan suhteettoman paljon liikkumavaraa, koska turvapaikkahakemus kuitenkin käsitellään voimassa olevan ulkomaalaislain puitteissa. Maallikon mielestä kyseinen toteama asettaa premissin, jonka mukaan lainoppineen viranomaisen tulkinta joko on tai vähintään voi olla vastoin lakia. Tätä on länsimaisen oikeusjärjestelmän kruununjalokivi, syyttömyysolettama, äärimmilleen vietynä.

Lisäksi olen lähestulkoon satavarma siitä, että valituksia kielteisiin turvapaikkapäätöksiin tehdään järjestäen siitä huolimatta, ettei mitään perusteita päätöksen lainvastaisuudelle löydy.

Perustelut tälle melko radikaalilta vaikuttavalle ratkaisulle eivät joka tapauksessa ole sen mullistavampia kuin minimoida onnenonkijoiden, eli kauniimmin sanottuna perusteettomien turvapaikkahakemusten määrä, säästää kustannuksia entisestäänkin tosiasiallisten turvapaikanhakijoiden kotouttamisen tarpeisiin ja allokoida vielä enemmän käytettävissä olevia resursseja ensi vaiheen turvapaikkahakemusten käsittelyyn.

Miksi yksi viranomaiskäsittely muka ei riitä? Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia.

Ihmisoikeudet toteutuvat täysimääräisinä siihen saakka, että henkilö x:n jättämä turvapaikkahakemus Suomessa otetaan vastaan ja käsitellään asianmukaisesti. Kielteinen päätös ei yksiselitteisesti tarkoita sitä, että päätös olisi lainvastainen ja täten oikeuttava valitukseen. Välillä tuntuu siltä, että paljon toitotettua "yhtäläisen ihmisarvon kiistämistä" on kielteinen turvapaikkapäätös Suomesta ja sen jälkeinen käännytys.

Ikävimmillään hallinto-oikeuteen valittamista käytetään hyväksi maassaolo-oikeuden pidentämiseksi, koska maasta poistaminen ei ole sallittua käsittelyn ollessa kesken – toki sangen ymmärrettävistä syistä. Tehostavilla toimenpiteillä järjestelmä tulee saattaa sellaiseksi, että loppuun saakka vedenpitävä turvapaikkapäätös saavutetaan heti prosessin alkuvaiheessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Rainer Salejärvi

Jos ymmärtääkseni voimassa olevan lainkin mukaan päätös käännyttämisestä voidaan panna täytäntöön heti sen jälkeen, kun se on annettu hakijalle tiedoksi, niissä tilanteissa joissa hakija on tehnyt uusintahakemuksen, joka ei sisällä uusia asian ratkaisuun vaikuttavia perusteita maahan jäämiselle, niin minulla olisi blogistille kysymys siitä, mitä uutta Perussuomalaisten alla selostettu ehdotus antaa voimassa olevaan lainsäädäntöön.

"Myös valitusluvan myöntämisen edellytyksiä tarkistetaan. Jatkossa lainvoimainen käännyttämispäätös voidaan panna täytäntöön, jos henkilö peruuttaa valituksen ja tekee uuden turvapaikkahakemuksen. Näin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen maasta poistaminen voidaan toteuttaa heti eikä hakijalle jää mahdollisuutta pitkittää maastapoistamispäätöksen täytäntöönpanoa uuden hakemuksen avulla."

Kokonaan epäselväksi jäi myös se mitä tässä asiayhteydessä tarkoitetaan toteamalla, että “Myös valitusluvan myöntämisen edellytyksiä tarkistetaan”

Edellinen kysymykseni ei koske niitä tilanteita, joista on kysymys ulkomaalaislain 198b ja 199 §:ssä.

Toimituksen poiminnat