Janne J. M. Muhonen Kriittisiä puheenvuoroja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Ulkomaalaisvalvonnalla on vedenpitävät perusteet

  • Ulkomaalaisvalvonnalla on vedenpitävät perusteet
  • Ulkomaalaisvalvonnalla on vedenpitävät perusteet

Niin sanotussa metakeskustelussa, eli keskustelussa keskustelusta sekä ennen kaikkea keskustelijoista, tiedustellaan säännöllisen epäsäännöllisesti, mitä itse kukin tarkoittaa käsitteellä "suvaitsevainen". Yksi osuvimmista itse tähän mennessä kehittelemistäni määritelmistä koskee henkilöä, joka kyseenalaistaa valtiovallan legitimiteetin ja viranomaispäätökset, mikäli jokin vähemmistön edustaja saa tätä itseään vähemmän hyödyttävän loppuratkaisun asiaansa. Ei vaatine meedion taitoja hoksatakseen, että tarkoitan kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Huvittavan vakavasta asiasta tekee se, miksi kielteinen turvapaikkapäätös nähdään vääränä. Ksenofiilistä on itseisarvoisesti ja mihinkään turvapaikanhakuprosessin (hakijan taustojen selvitys jne.) kannalta relevantteihin tekijöihin katsomatta väärin, mikäli turvapaikanhakija saa kielteisen päätöksen.

Syvä moraalinen tuohtumus johtuu siis pikemminkin arvolatautuneesta kehäpäättelystä kuin Migrin työntekijöiden virantoimituksesta. Laki menettää merkityksensä, jos sen noudattaminen ei tunnu kivalta, ts. ei edistä monikulturismia.

Taustalta löytyy sokea luottamus turvapaikanhakijoiden jaloutta ja vilpittömyyttä kohtaan. Ikään kuin mitään riskiä järjestelmän hyväksikäytölle ei olisi olemassakaan, vaikka todisteet huutavat täysin muuta. Sen vuoksi järjestelmää on jouduttu tiukentamaan, joka on tietysti kaikkein epäoikeudenmukaisinta niille turvapaikanhakijoille, jotka todella – aidosti, vilpittömästi ja todennettavasti – pakenevat akuuttia hätää, vainoa ja kuolemaa.

Vastaaviin toimenpiteisiin ei olisi ollutkaan syytä ryhtyä, mikäli järjestelmä olisi ollut alun alkaenkin luotettava siten, ettei sen hyväksikäyttäminen olisi ollut mahdollista. Lisäksi tulevaisuuden ongelmia olisi ehkäissyt se, mikäli pakolaiset olisi valittu leirien todellisista hädänalaisista. Nykyinen tilanne ja sen vaatimat korjausliikkeet ovat välttämätön seuraus naiivista politiikasta, joka on luonut turvallisuusriskejä.

Perussuomalaisten puheenjohtajuutta yhä vain "todennäköisesti" tavoittelevan Jussi Halla-ahon annettiin kertoa maahanmuuttopoliittisia näkemyksiään Iltalehden silmiinpistävän asiallisessa sekä neutraalissa ja näin ollen miellyttävässä artikkelissa:

    "Nykyisestä turvapaikkamenettelystä on Halla-ahon mukaan tullut käytännössä elintasosiirtolaisuuden kanava.
    - Tämä nakertaa ihmisten luottamusta maahanmuuttopolitiikkaan ja turvapaikkajärjestelmän uskottavuutta. Se tekee ihmisistä myös kyynisiä niitä ihmisiä kohtaan, jotka oikeasti pakenevat ongelmia, jotka mainitaan Geneven sopimuksessa pakolaisuuden perusteina.
    Nykykäytäntö koettelee Halla-ahon mukaan niiden ihmisten oikeustajua, jotka kokevat tämän ongelmana. Lisäksi se aiheuttaa taloudellisen rasitteen eurooppalaisille yhteiskunnille."

Hyvin yksinkertaisia syy-seuraus-suhteita, mutta joillekin niin tavattoman hankala ymmärtää.

Erityisen ikävältä tiedostavissa ja moniarvoisissa piireissä on ollut se, että paperittomia siirtolaisia saa tätä nykyä täysin perustellusti kutsua laittomiksi siirtolaisiksi. Henkilöiksi, joilla ei ole viranomaispäätöksen myötä legitiimiä maassaolo-oikeutta, joten heidät voidaan juridisesti katsoa oleskelevan maassa laittomasti, eli rikkovan oikeudettomalla maassa olollaan vallitsevaa lainsäädäntöä.

Ikävystyneisyys purkautuu yleensä asiapitoisena, rakentavana sekä vuorovaikutteisena jaloimman laatuluokan kritiikkinä päättäjiä kohtaan, kuten oheiset kuvakaappaukset osoittavat. Tuon sortin kritiikki se vasta edustaa sitä kansalaispalautteen ylväintä sekä siniverisintä aatelia, josta valtaapitävien tulisi ottaa suurella nöyryydellä, hartaudella ja kiitollisuudella opikseen.

Oikeutta ja järjestystä arvostavissa maissa on jo pitkään katsottu kunnioitettavaksi velvollisuudeksi ilmoittaa huomaamastaan lainrikkomisesta virkavallalle. Lainkuuliaisuuden suhteen on kuitenkin ilmeisesti täysin oikeutettua olla valikoiva.

Leikitään, että Oprah Winfrey matkustaa Suomeen ja jättää turvapaikkahakemuksen saavuttaakseen vastikkeettoman ylläpidon paikallisten veronmaksajien piikkiin. Viranomaiset käynnistävät yllätyksestä ja huvittuneisuudesta toivuttuaan täysin normaalin selvitysprosessin, haastattelevat hakijaa ja kartoittavat tämän taustan, ja kuinka ollakaan antavat kielteisen päätöksen. Mikäpäs siinä ja oikeus varmasti toteutui.

Kaikki meni varmasti niin, että lain kirjainta noudatettiin. Kaikki lopputuloksen kannalta tarpeelliset tekijät otettiin huomioon puolueettomalla tavalla, kuten viranomaisten työhön kuuluukin. Kukaan ei taatusti valita asiasta, sillä viranomainen teki työnsä lahjomattomasti ja ilman minkäänlaista vilppiä, jotta saatiin aikaiseksi oikeudenmukainen lopputulos.

Vaan auta armias, kun Oprahin tilalle vaihdetaan Aziz Irakista ja alueelta, jossa ei ole Maahanmuuttoviraston voimassaolevien aluekohtaisten linjausten perusteella välitöntä turvallisuusuhkaa. Saman lain kirjaimen mukaan ja Oprahin tavoin yhtä vähän, ts. ei ollenkaan, turvapaikkaan oikeutetun Azizin päätös on hirmuinen ihmisoikeusrikkomus sekä kansallinen häpeätahra.

Tätä tarkoitan sillä, mistä mainitsin heti aluksi. Turvapaikkapäätös itsessään on väärin, vaikka se perustuisi täysin lainmukaiseen, lahjomattomaan ja puolueettomaan selvitystyöhön tismalleen samassa järjestyksessä kuin muidenkin verrannollisten tapausten osalta, jos se on kielteinen.

Turvapaikkaan oikeudettomien hakijoiden osalta on siis kerta toisensa jälkeen lähdettävä liikkeelle aivan perusasioista, kuten otsikkoon viitaten siitä, miksi ulkomaalaisvalvontaa tarvitaan. Suurelle yleisölle ja jokuselle varsin laajalti noteeratulle blogistillekin vaikutti tulleen lisääntyneen siirtolaisuuden myötä täytenä yllätyksenä se, että valvontaa ja kontrollia yli päätään harjoitetaan, ja on harjoitettu jo pitkään.

Yksi asia on Halla-ahonkin viittaama turvapaikkajärjestelmän luotettavuus, eli sen väärinkäyttömahdollisuuksien eliminointi, jotta rajalliset resurssit saadaan käytettyä niihin, jotka ovat aidosti turvapaikkaan ja apuun oikeutettuja. Heitäkin on, tai voisiko sanoa, että heitä vasta onkin. En ole koskaan tätä kiistänyt, enkä esittänyt, että Suomen ei pitäisi auttaa ketään.

Sen lisäksi monelta puuttuu taito ajatella asiaa sitä yksittäistä turvapaikanhakijaa pidemmälle. Kaikenlaiset rikollisuuden muodot leviävät yksinomaan ihmisten välityksellä. Huume- ja ihmiskauppa sekä terrorismin uhka niihin liittyvine verkoistoineen ovat saaneet pakolaisvirran ansiosta ennennäkemättömän helpon mahdollisuuden levittäytyä.

Näin ollen on enemmän kuin tarpeellista, että turvallisuusviranomaisilla on riittävät toimintaedellytykset seurata näiden ilmiöiden kehittymistä. Se on kaikkien etu ja aivan erityisesti niiden pakolaisten, jotka pakenevat kyseisiä ilmiöitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat