*

Janne J. M. Muhonen Kriittisiä puheenvuoroja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Hallitus haluaa luoda Suomeen orjatyövoimaa

  • "Jos suostut tekemään työsi napisematta perustoimeentuloa vastaan niin ...
    "Jos suostut tekemään työsi napisematta perustoimeentuloa vastaan niin ...
  • ... ei muuta kuin tervetuloa hommiin!"
    ... ei muuta kuin tervetuloa hommiin!"

Hallitus vaikuttaa olevan viemässä loppuun saakka sen, jota nykyinen sisäministeri ja silloinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko esitti vuonna 2013, eli työttömien pakko-osallistamisen palkattomaan "työelämäkokeiluun". Risikon tuolloin esittämä ja niin ikään osallistava perustoimeentulo maksettaisiin työelämäkokeilun puitteissa työttömyystukena sekä yhdeksän euron päivittäisenä kulukorvauksena.

Koko niin sanotun hankkeen voisi tiivistää niinkin lyhyesti kuin toteamalla, että tämä nykymeininki on aivan kertakaikkisen syvältä. Yritän kuitenkin kirjoittaa jotain siitä, miksi asia on näin. Aluksi tätä hienonhienoa kokeilua suunnitellaan pilotoitavaksi viidessä kunnassa, Raumalla, Porissa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Tuusniemellä, elokuun alusta vuoden 2018 loppuun saakka.

    "Hallitus aikoo kokeilla viidessä kunnassa uutta niin sanottua työelämäkokeilua, joka on suunnattu pitkäaikaistyöttömille.
    Kokeiluun osallistuva työtön työskentelisi työttömyysetuuden turvin enintään vuoden ajan joko kunnalla tai yksityisessä yrityksessä."

Mikäli kokeilu laajennetaan koskemaan koko valtakuntaa, tulee pienimpien kuntien osalta vastaan työpaikkapula. Tämän seurauksena joudutaan väistämättä työn osoittamiseen karenssin uhalla jostain ulkopaikkakunnalta ja ennen pitkää myös sitä, onko nyt kaavailtu kulukorvaus riittävä.

Mitä muutakaan kuin uusfeodalismia ja orjatyövoimareservin luontia edustaa se, että valtava määrä tekemätöntä työtä teetetään työttömillä työnhakijoilla? Siis se samainen määrä työtä, jonka suorittamiseksi työikäinen väestö voitaisiin rekrytoida perinteisellä työsopimuksella palkalliseen työhön ja kyseisen yksityisen tai julkisen työnantajan palkkalistoille. Miksi tämä on nykyään niin perinpohjaisen hankalaa?

Työelämäkokeilusta kieltäytyvän (eli oman arvonsa sekä osaamistasonsa tiedostavan) tai asianmukaista palkkaa vaativan kitisijän tilalle löytyy kyllä aina joku tätä nöyrempi, alistuvampi ja kaikesta työstä vilpittömän kiitollinen puurtaja, koska näillä näkymin orjatyövoiman tukena ei ole mikään työehtolainsäädäntö.

    "Yrityksessä työtön voisi työskennellä kokeilujaksosta enintään kuusi kuukautta."

Hyvässä lykyssä ovi käy yksittäisen työtehtävän osalta atomikellon tarkkuudella aina puolen vuoden välein ja sitä varten joudutaan aina perehdyttämään uusi tekijä. Työntekijöiden sitouttaminen jää vähitellen historian hämäriin vanhana ja turhaan realisointikelpoisia resursseja syövänä hömpötyksenä.

Kuntia mukaan lähtemiseen kyllä motivoi tämä:

    "Kunnilla on taloudellisia kannusteita ohjata työttömiä kuntouttavaan työtoimintaan: jos kunta ei sitä tee, se joutuu maksamaan puolet yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneen työttömän tukikuluista."

Motivoidaanko työttömiä sen sijaan kepillä vai porkkanalla? Jokainen päätelköön tämän itse:

    "Työttömällä on velvollisuus osallistua kokeiluun karenssin eli työttömyysetuuden menettämisen uhalla."

Oma epäterve vaikutuksensa ja signaalinsa yleisilmapiirin kannalta on se, että palkansaajien on oltava aina vain kiitollisempia sekä nöyrempiä työnantajaansa kohtaan siitä, että saavat antaa panoksensa sen liiketoiminnan edistämiseksi. Työ ei ole enää työntekijää varten vaan työntekijät työnantajien käytettävissä olevia kulutushyödykkeitä. Näin asia on tosin ollutkin jo pitkän aikaa.

Huomionarvoista on sekin, että myös työelämäkokeilun piiriin kuuluvista työpaikoista syntyy ajan myötä kilpailua. Suorituspaineet tulevat kasvamaan entisestään, vaikka jo nykyäänkin liikutaan monella alalla vaaravyöhykkeellä. Ihmisiä jää kaiken aikaa työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä.

Nykypäivän vinoutumaa muutamien vuosikymmenten takaiseen työvoimapoliittiseen tilanteeseen nähden alleviivaa kenties parhaiten tämä: entisaikaan palkkatöitä sai kysymällä, nykyään ei välttämättä edes ylikouluttautumalla. Lopulta osaamisesi ja aikasi sosialisoidaan palkattoman työn tekoon nimellistä sekä juuri ja juuri sinut hengissä pitävää korvausta vastaan.

Tämä kaikki on jatkumoa suoranaiselle perinteelle esittää erilaisia tempputyöllistämismekanismeja tekemisen järjestämiseksi tuensaajille ja työttömyystilastojen siistimiseksi. Tämä ei ole kestävä eikä hyväksyttävä tapa ratkaista suuriin työttömyyslukuihin kytkeytyviä ongelmia. Kun yksi keino, kuten kuntouttava työtoiminta, todetaan tehottomaksi, tilalle lanseerataan uusi, kuten tässä vaiheessa elinkeinoelämän kehityskaarta "työelämäkokeilu".

Se, että väkeä ruoskitaan työelämään palkattomien "työelämäkokeilujaksojen" merkeissä paitsi antaa kunnille ja yrityksille entistä houkuttelevamman porsaanreiän saada osaavaakin työvoimaa osallistumatta niiden palkanmaksuun, myös halveeraa tämän työvoiman osaamista sekä työhaluja, joka saattaa johtaa ennalta-arvaamattomiin sosiaalisiin lieveilmiöihin.

Hallitus on nähtävästi valmis ottamaan sen riskin. Eihän pelinappuloina ole kuin vaivaiset kansalaiset.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (56 kommenttia)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Miten pitkäaikaiset saataisiin työelämään mukaan, kun kukaan ei heitä suostu n palkkaatyöehtosopimusten mukaisella palkalla ottamaan töihin.

Ratkaisu olisi yksinkertainen ja sitä väläytti myös se perussuomalaisten parempi puheenjohtajaehdokas, briljantti Sampo terho.

Ratkaisu olisi yksinkertainen, negatiivinen tulovero.

Niille joille työnantaja ei suostu antamaan työehtosopimuksen mukaisia tehtäviä työehtosopimusten mukaisilla palkoilla räätälöitäisiin helpompia ja yksinkertaisempia työtehtäviä pienemmällä palkalla. Näistä töistä ei maksettaisi tuloveroa, vaan valtio maksaisi pienipalkkaisille työntekijöille korvausta siitä että ovat töissä, eikä työttömänä sosiaaliturvan varassa. Tämä olisi se negatiivinen tulovero ja sitä maksettaisiin sitä enemmän mitä pienempi palkka, kuitenkin niin että mitä vaativampaa työtä työntekijä tekee, sitä enemmänj rahaa hänelle jää käteen.

Ei tämä mitään orjatyötä olisi, sillä työnantaja maksaisi palkkaa työsuorituksen mukaan ja aina olisi mahdollista päästä myös paremmin palkattuihin hommiin.

Ammattiliittojen tehtäväksi jäisi valvoa että kustakin työstä maksettaisiin siihen sopivaa palkkaa, niin ettei työnantaja pääsisi käyttämään omaksi hyväkseen valtion tukea nauttivien työntekijöiden työpanosta.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Terhon esitys tulee saamaan ammattiliittojen jyrkän vastustuksen jos se aikanaan esitetään laiksi. Liitot eivät tule hyväksymään tällaista palkkojen polkemista jos vaikka valtion palkanmaksun hyväksyisivätkin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Se ettei AY- väki hyväksy tätä ei tarkoita että ajatus olisi huono, siinä on vain piirteitä joitka voivat sen mielestä polkea palkkoja. Esitystä pitää fiilata, kunnes AY- väki voi sen hyväksyä. Sitäpaitsi jotain pitää voida tehdä ilman AY- väen hyväksyntää. Jonkun pitäisi voida ajatella yhteiskunnan ja veronmaksajankin etuja.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi
Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Minua kummaksuttaa epäloogisuus, kun aina on kielletty työttömilttä tekemästä ilmaisia töitä, koska se vie aikaa työnhaulta. Nyt ollaan vaatimassa tiettyä työnhakukiintiötä, muttta samaan aikaan velvoitettaisiin johonkin, joka hyvin tehokkaasti vie sitä työnhakuaikaa pois.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Eihän työttömien määräilyyn mitään logiikkaa tarvita, eilen noin, tänään näin ja huomenna taas jotenkin... Ja työtön tekee, kun ei muuta voi.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Oletko sitä mieltä että työttömiltä jää osa työnhakumahdollisuuksista käyttämättä ajanpuutteen takia ? Ma luulen että tässä työnhakuvaatimuksessa on takana se että työttömät pysyisivät edes jollakin tavalla kiinni reaalimaailmassa eivätkä jumiutuisi neljän seinän sisään odottamaan sosiaaliapuja.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Minä koen, että työtön joutuu perustoimeentulon saadakseen aikuispäiväkotiin, tätien ja setien valvomana tekemään kaikenlaista. Jokainen askartelee vähintään yhden työhakemuksen viikossa johonkin työpaikkaan. Sitten puuhaillaan jotain jossain puoli vuotta...

Suurimmalle osalle se ettei töitä löydy on varmaan järkytys, ja siitä selviäminen vaatii psyykeltä paljon. Turhautuminen on läsnä pitkään työttömänä olleella joka päivä.

Mutta työtön ei voi mitään, täytyy vain leikkiä...

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Mitä sitten pitäisi. Olisiko parempi antaa työttömän vain olla boxissaan ja maksaa mahdollisimman paljon rahaa tilille eikä häiritä, sekö olisi parasta kun työmahdollisuuksia on rajallisesti ainakin alueellisesti.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Tästä täytyisi kirjoittaa erikseen. Työttömät eivä ole yksi ryhmä, oikeasti he ovat yksilöitä ja syyt työttömyyteen ovat jokaisella erilaiset. No, yksilöyttä ei hallinnossa koskaan oteta huomioon, mutta edes karkeasti niin pitäisi tehdä. Vaikka iän mukaan: 16-25vee, 26-40vee, 41-55vee ja 55-65vee. Jo noin jaetuilla ryhmillä on erilaiset valmiudet, elämänkokemus ja asenne. Jakoa voisi tehdä myös koulutuksen, terveyden jne. kriteereillä.

Miksi kaikki eivät irtisanoudu ja jää boxiinsa nauttimaan, jos se näyttää houkuttavalta? Siksi, että se ei ole nauttimista, vaan erittäin haastava tilanne, eikä vähiten mielenterveyden kannalta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #38

"Miksi kaikki eivät irtisanoudu ja jää boxiinsa nauttimaan, jos se näyttää houkuttavalta?" "Siksi, että se ei ole nauttimista, vaan erittäin haastava tilanne, eikä vähiten mielenterveyden kannalta."

Miksi tarjoat vain yhtä ratkaisua tähän propbleemaan, vaikka yllä todistit että ihmiset ovat yksilöllisiä.

Jotkut voivat aivan hyvin nauttia työttömyydestään. Joillekin taas voi käydä kuten sanoit.

Vaikka tilanteet olisivat kuinka yksilöllisiä tahansa, valtion pitäisi järjestää tilanteet sellaiseksi että työllistyminen olisi ylipäätään mahdollista niille jotka haluavat työllistyä. Niiden osalta jotka eivät ollenkaan halua, tilanne on tietenkin kinkkkisempi, sillä eihän ihmistä voi töihin pakottaa, eikä nälkään tappaa.

Vanhan ajan yhteisöissä tilanteet voitiin räätälöidä yksilöllisesti, jos osattiin. Valtio ei tietenkään lakeja laatiessaan voi tehdä yksilökohtaisia lakeja, mutta lait voitaisiin tehdä sellaisiksi että niitä voitaisiin soveltaa yksilökohtaisesti.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #39

Ei se ollut ratkaisuehdotus vaan kommentointia Erkki Martikaiselle, jonka mielestä työtön nauttii boxissaan suurista rahoista. Olen pahoillani, jos et ymmärtänyt.

Niin, yksilöistä on kyse.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen Vastaus kommenttiin #41

"jonka mielestä työtön nauttii boxissaan suurista rahoista"
Enhän minä noin väittänyt. Ihan turhaan nykäsit herneen nenään. Minähän kysyin että olisiko parempi että jne...... Tämä kysymys tuli mieleeni kun kerroit pelkääväsi että työttömille järjestetään päivätoimintaa ja sen näit pahana.
Vääristellä saa ilmeisesti miten paljon haluaa jos puhuu työttömien aktivoimisesta muulla kuin rahalla.
Kävin tuossa kommenttien välillä istuttamassa 100 puuta ja nyt tuli mieleen että näin keväällä en ollenkaan näkisi ihmeellisenä jos joku työtön haluaisi käveleksiä aukolla ja istuttaa puita. On meinaan ihan mukavaa vaikkei siitä ikinä palkkaa saakaan kun se kestää semmoset 80v ennen kuin sato korjataan.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #43

En minä koskaan vedä herneitä näissä keskusteluissa vaan keskustelen.

Tuolla alempana kommentoit #37 näin:
"Ei ollenkaan huono idea muttei tuommosta kukaan oikea ihminen voi hyväksyä kun täysihoitopalkalla ei saa Suomessa mitään teettää, sehän on tullut jo selväksi. Huono ihminen se on sellainen joka yrittää keksiä työttömille jotain tekemistä pelkän pankkisaldoliuskan lukemisen sijaan."

Ehkä luen ja ymmärrän sitten väärin, mutta kyllä käsityksekseni jää, että pidät työttömyyttä jonkinlaisena nautintana: "täysihoitopalkalla", "pankkisaldoliuskan lukemisen".

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen Vastaus kommenttiin #44

Kyllä se nyt kumminkin taisi jonnniinmoinen hiirenvirna sille nenään jumiutua.
Tuossahan kommentoin sitä että työttömille tarjottaisiin työtä puolustusvoimissa täysihoitoa ja työttömyyskorvausta vastaan ja epäilin semmosen lain läpimenoa. Minähän olen yrittänyt kaikissa kommenteissani olla sen puolesta että olisi parempi tehdä ihan mitä vain kuin olla siellä kotona. Sanavalintani ovat huonoja koska olen vain tällainen kansakoulunkin kesken jättänyt (kävin vain 3 luokkaa) maalainen mutta missään en ole epäillyt etteikö työtön olisi korvauksiaan ansainnut.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #43

Puiden istuttaminen on kivaa puuhaa, ja varmasti sopii monelle, mutta ei kaikille, esim. vajaakuntoisille. Mikä muuten olisi laskennallinen tuntikorvaus tuosta työstä, että saataisiin jokin työaika, minkä työtön olisi velvollinen istutustyötä tekemään?

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen Vastaus kommenttiin #45

Minä juuri kerroin että ainakin minulle se on niin mukavoo hommoo ettei siitä ole tarpeen mitään maksaa jos ei sitä leipänsä eteen tie. Tämän lopun sanoin siltä varalta ettei joku ammattilainen syytä että olisin kajehtimassa heidän tienestiään.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Mihin ollaan menossa vähenevien työpaikkojen Suomessa ?

Opiskelun yhteydessä ilmainen työharjoittelu, että pääsis töihin.
Jatkumona sitten ilmainen työnteko, että pääsis taas töihin.

Missähän vaiheessa työnantaja aloittaa palkanmaksun.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Siinä vaiheessa, kun työntekijä tekee sellaista jälkeä, että häntä ei kannata päästää pois.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Missähän vaiheessa työnantaja aloittaa palkanmaksun."

Miksi maksaa kun valtio tarjoaa. Suomen talous tällä kaadetaan kun veronmaksajat loppuvat.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hankitaan ensin PM n toimesta kutsumalla maa täyteen kieli - ja ammattitaidottomia, sitä maata piinaavaa työvoimapulaa paikkaamaan. Kun ei se sitten paikkaaminen onnistunutkaan Suomessa yhtä hyvin k. esim. Saksassa, niin keksitään nopeasti uusia keinoja halpatyövoiman hyödyntämiseen.

Työvoimapulaa ei ole näkynyt, eikä näillä hallituksen auttamistoimilla kukaan oikeasti työllisty. Näin veikkaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä ne työvoimaksi pestatut ulkomailta ovat työllistyneet saman tien kuin ovat tulleet. Esimerkiksi Helsingin rakennustyömailla valtaosa on ulkomailta värvättyjä. Hoitoalalla alkaa tilanne mennä samaan suuntaa - myös lääkäreiden kohdalla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #8

"Kyllä ne työvoimaksi pestatut ulkomailta ovat työllistyneet saman tien kuin ovat tulleet."

Harvinaisen järkevää, pidetään suomalaiset työttömyyskortistossa ja palkataan halpatyövoimaa ulkomailta. Tällä varmaan Suomen talous nousee huipputuloksiin jos velatkin lasketaan saamisiksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #10

Yritykset toimivat omalta kannaltaan järkevästi silloin, kun ne toteavat, ettei Suomesta ole saatavissa työvoimaa ja se on pakko palkata ulkomailta siitä riippumatta mitä Suomen työttömyystilastot kertovat.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Hankitaan ensin PM n toimesta kutsumalla maa täyteen kieli - ja ammattitaidottomia, sitä maata piinaavaa työvoimapulaa paikkaamaan."

Jos työnantajat värväävät osaajia ulkomailta, niin ei ne kyllä helposti ammattitaidottomia pestaa. Tämä nyt on itsestään selvä asia.

Eivät ne työnantajat myöskään värväisi ulkomailta väkeä jos työvoiman tarve ei olisi suuri. Tämäkin on itsestään selvä asia.

Vielä sekin on selvä asia ettei Suomi tästä suosta nouse, elleivät työnantajat löydä tarpeisiinsa sopivaa työvoimaa.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo Vastaus kommenttiin #14

Sanopas se. Paljon on mennyt reisille, ja jo pitkään.

Sekin on selvä asia, että Suomessa on koulutettuja nuoria työttöminä 22,8 %. (3/2017)
Sekin on selvää, että Kazaskatanista tulee halpoja maalareita rakennuksille.
http://yle.fi/uutiset/3-9622271
Sekin on selvää, että ne 32 tuhatta tulijaa olivat täysin turha ja ylimääräinen menoerä. tuosta joukosta maahanjäävät työllistyvät todennäköisesti samalla vauhdilla kuin -90 luvulla Somaliasta saapuneet. Ikävää, mutta totta. Jotain pitäis siis tehdä toisin.

..Ja sekin on selvää, että Sipilä ei ole tehnyt mitään konkreettista kohentaakseen Suomen taloutta julkista sektoria pienentämällä. Sipilän panostukset ovat kohdentuneet KiKy puuhasteluun ja hallintarekisterisäätämiseen sekä yritystukien kanssa kikkailemiseen.

Suomihan kulkee konkkaan, sujuvasti Kreikan polkua tallustellen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #18

"Suomihan kulkee konkkaan, sujuvasti Kreikan polkua tallustellen."

Näin on, mutta onneksi muissakaan maissa kuin Suomessa osataan toimia kuin muinoin hölmölässä.

Kaikkia syitä huonosta politiikasta ei kuitenkaan voida laittaa Sipilän niskaan. Suomi kun on demokratia, eikä pääministeri ole diktaattori. Pääministeri ei voi tehdä muita kuin sellaisia päätöksiä johon eduskunta ja työmarkkinajärjestöt suostuvat.

Jos ei olisi tätä demokratiaa, Sipilä ehkä tekisi parempaa politiikkaa, mistäs sen tietäisi?

Turvapaikanhakijat eivät taloutta tietenkään paranna, mutta eivät paljon huononnakaan, jos niitä tulee normaalit alle tuhat vuodessa. Se ei ole ahdingon syy. Sen sijaan pitäisi Suomeen saada lisää työperäistä maahanmuuttoa, kun suomalaiset työttömät ei näköjään töihin joko halua tai sitten eivät kelpaa.

Jotain pitäisi tehdä jotta maahan saataisiin lisää vierastyövoimaa, kuten Saksaan, Ruotsiin ja Sveitsiin.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo Vastaus kommenttiin #19

'Jotain pitäisi tehdä jotta maahan saataisiin lisää vierastyövoimaa, kuten Saksaan, Ruotsiin ja Sveitsiin.'

Kunhan nyt ensin nämä omatkin saadaan oikeisiin töihin. Näiden kouluttamiseen on jo panostettu jokunen miljardi. Nuoret ja koulutetut varsinkin pitää saada tuottamaan, ostamaan ja perheitä perustamaan. Valitettavan usea suomalainen nuori kuitenkin suunnistaa nopeasti muille maille. Jotain on siis perseellään, kun sitten pitää tuottaa maalareita ja muuta halpatyövoimaa maahan.

Suomi on kallis maa kaikille, koska edelleen se pahuksen julkinen sektori, jonka pienentämisen eteen ei Sipilän(kään) hallitus tee yhtään mitään.

Btw. Kepuhan on ollut Demarien kanssa aikoinaan sitä julkista sektoria rakentamassa, joten mitäs sitä nyt sitten tappamaan.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #19

Asiahan on niin, ette suomalaiselle matalapalkkaduuni kelpaa. Tällä tarkoitan töitä, joissa nettotulot ovat alle 1800 euron luokkaa. Tällä palkalla kun ei muuta kuin nippa nappa maksa laskujaan ja saman summan saa työttömänäkin. Nämä ovat niitä töitä, joiden palkka on liian surkea Suomessa elämiseen mutta niitä ei voi automatisoidakkaan. Noin 2000 euron töihin ja siitä ylöspäin ei tekijöistä ole pulaa.

Suomeen on syntymässä ns paska-alojen tyhjiö, joissa palkka on liian pieni elämiseen mutta jonkun ne silti pitäisi tehdä. Kuka on niin tyhmä, että uhrautuu elämään kurjuudessa muiden hyväksi. Ihan turha kritisoida heitä, joille kyseinen työ ei kelpaa jos ei ole sitä pidempään tehnyt. Minä olen, ja voin sanoa ettei kauhean kivaa ollut.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #28

"Kuka on niin tyhmä, että uhrautuu elämään kurjuudessa muiden hyväksi. Ihan turha kritisoida heitä, joille kyseinen työ ei kelpaa jos ei ole sitä pidempään tehnyt. Minä olen, ja voin sanoa ettei kauhean kivaa ollut."

Ei muukaan työ mitään herkkua ole. Työ on työtä ja vain hyvin harvat pääsevät sellaiseen duuniin että se aina tuntuu kivalta. Toki se varmaan auttaa asiaa jos on työstä parempi korvaus ja siinähän tulee aina statusta kaupan päälle jos on kunnon palkka.

Varmaan on niin ettei pienipalkkaiset työt houkuttele, mutta ei se nyt mitenkään voi niin olla että ne työt vain jätetään tekemättä samalla kun ihmiset on työttöminä kun työ ei kiinnosta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #28

Eikös työmarkknatuki ole alle 600 nettona? Ansiosidonnainen puolestaan on aikarajoitteinen. Kyllä niihin ansioihin verrattuna hyvinkn kannattaa 1800 saada nettona.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

EI tuo järjestelmä kuullosta kyllä hyvältä, sehän voi vääristää kilpailua selvästi, ei tuollaista voi tehdä, jos halutaan pitää yrityksiä tasa-arvoisessa asemassa.

Muuten kyllä ymmärrän sen, että työttömällä on velvollisuuksia, eli jotain hakemuksia ja aktiivisuutta pitää osoittaa. Ei tämä ole mikään Suomen erikoisuus, sillä Ruotsissakin vaaditaan työttömältä paljon aktiivisuutta ja Tanskassa vieä enemmän.

ELi aktiivisuusvaatimuksen ymmärrän, sillä jotain varmaan rahan eteen on tehtävä, mutta että ilmaista työtä, niin se ei vaan tunnu järkevältä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei työttömiä yrityksiin pidä ilmaiseksi lähettää, mutta kunnalle ja valtiolle kyllä. Kyllä jokaisen pitää oma kortensa kekoon kantaa.

Nythän työtön voi orjuuttaa veronmaksajaa. Vaatia rahaa antamatta mitään takaisin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ei työttömiä yrityksiin pidä ilmaiseksi lähettää, mutta kunnalle ja valtiolle kyllä."

Kunnat ja valtio on siitä hankalia työnantajia että niillä on varaa pitää pienipalkkaista tyuöntekijää joutilaana. Joutilas työntekijä ei ole yhteiskunnallisesti tuottava, vaan ainoastaan lisää julkisen sektorin kuluja, eli hän on veronmaksajan rasite toisella tavalla.

Yksityisillä yrityksillä sen sijaan lienee tarve hyödyntää myöskin pienipalkkaisen työpanos, onhan hän jokatapauksessa kulu yrityksessä, ja yrityksen pitää tuottaa voittoa. Jos yrityksissä ei ole negatiivisen tuloveron työntekijälle hyötykäyttöä, niin ei häntä myöskään oteta töihin.

Olisi massiivinen virhe yrittää työllistää työttömät julkiselle sektorille, joka on jo muutenkin massiivinen ja siellä tarvitaan työnteon tehostamista, eikä ylimääräisiä joutilaita.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Ei työttömiä yrityksiin pidä ilmaiseksi lähettää, mutta kunnalle ja valtiolle kyllä. Kyllä jokaisen pitää oma kortensa kekoon kantaa".
Samaa mieltä.

Miksi jonkun muun kuin firman pitäisi maksaa firman palkkakuluja ?
Firmat maksavat veroa bruttotuloistaan n. 1-2 %.
Bruttopalkasta maksetaan jo tuloveroa helpostikin tuollaiset 20 %. Päälle alvit ja muut verot.
Silti firmat vaativat, että työntekijän pitää itse maksaa oma palkkansa (muiden veronmaksajien avulla), vaikka tekee töitä firman hyväksi.
On suorastaan luonnevikaisen ahnetta.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Firmat maksavat veroa bruttotuloistaan n. 1-2 %."

Tämä on taas niin tätä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #25

Niinpä niin ... firman "bruttotulot" ;)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #25

"Firmat maksavat veroa bruttotuloistaan n. 1-2 %."

Tuskin sentään, ylikansallisten yhtiöiden ei tarvise maksaa yhtäkään prosenttia veroa Suomeen. Suomi on rikas maa joka ei tarvitse ????

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Nojaa. Tietysti riippuu mitkä kaikki verot haluaa yritykselle laskea, mutta arvonlisään, tuotteisiin, henkilöstöön ja tulokseen perustuvat verot ovat kyllä leijonanosa kassavirrasta. Fortum laski joskus oman verojalanjälkensä ja se huiteli yli 70%:ssa. Tuo tietysti johtuu isoista tuoteveroista. Ja tuossa laskelmassa palkansaajan ennakonpidätyskin on 'yrityksen maksama vero'. Eihän se teknisesti ole, mutta yrityksen se pitää ihan konkreettisesti maksaa omilla tuotoillaan silti.

Mutta se että osaa yrityksistä tuettaisiin perusbisneksessä työttömillä on haitallista.

Pertti Väänänen

Proletariaatti on tuiki tarpeellinen jokaiselle valtiolle. Jos se on jostakin hävinnyt, se täytynee luoda uudelleen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Proletariaatti on tuiki tarpeellinen jokaiselle valtiolle. Jos se on jostakin hävinnyt, se täytynee luoda uudelleen."

Heh, ei sitä tekemistä tarvitse alusta aloittaa, kestää liian kauan, vähintään 20 vuotta se kestää.

Jos proletariaatti on päässyt maasta loppumaan, tai jos se on muuttunut joksikin muuksi, kuten Suomessa, uuden proletariaatin voi aina tuoda ulkomailta. Se ei kestä yhtä kauan kuin alusta aloittaminen ja osa maahantuodusta proletariaatista on valmiiksi koulutettua ja opetettua, ammattitaitoista ja sivistynyttäkin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ruotsalaisiltahan proletariaatti poistui jo 60-luvulla. Se tuotiin sen jälkeen ensin Suomesta ja sitten kauempaa. Ruotsalaisia proletariaattiin kuuluvia ei ole ollut puoleen vuosiataan. Suomi alkaa vasta nyt olla samassa vaiheessa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Asiat pitää suhteuttaa. Ne voisivat olla paljon huonomminkin.

Meillähän nykyhallituksen aikana karkoitetaan jopa alaikäisiä sotaa käyviin maihin. Siihen verrattuna työttömiämme kohdellaan kuten eliittiä.

Vaan kun ensin on saatu kansalaisten tuki kohdella yhtä ihmisryhmää kaltoin, on samalla avattu tie kohdella muitakin vähemmistöjä samoin ottein.

Käsi pystyyn hep jotka kannatitte ensimmäistä askelta. Nyt saatte mitä tilasitte. Jos ottaa päähän niin katsokaa peiliin.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Suomesta ei ole karkotettu yhtäkään Suomen kansalaista, joten löpinät sikseen.

Käyttäjän SiniLappalainen kuva
Sini Lappalainen

Tämä myös kertoo miksi PS niin mielellään otettiin hallitukseen. Erinomainen kommentti #22.
Maahanmuuttokritiikillä ääniä kalastelevat puolueet ovat oikeistolaisen sosiaali- ja työmarkkinapolitiikan välineitä.
Maahanmuuttokriittisiin puolueisiin kuuluu roisit puheenparret hyödyttömistä ihmisistä ja esteettisistä ongelmista jotka tietysti iskevät sellaisiin ryhmiin kuten työttömät tai ylipainoiset.
Syrjintä kuin syrjintä. Roisi kun roisi.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Työttömät voitaisiin sijoittaa työtehtäviin puolustusvoimien palvelukseen.

He saisivat siellä täyden työttömyysetuuden lisäksi varusmiehiä vastaavan täyden ylöspidon ja halutessaan ilmaisen majoituksen. Armeijalta löytyy kyllä puuhasteltavaa jokaiselle työkykyiselle ilman miettimistäkin vartiopalveluksesta aina ruoka- ja majoitushuoltoon.

Varusmiehet voisivat keskittyä oleelliseen, eli sotimisen oppimiseen.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Ei ollenkaan huono idea muttei tuommosta kukaan oikea ihminen voi hyväksyä kun täysihoitopalkalla ei saa Suomessa mitään teettää, sehän on tullut jo selväksi. Huono ihminen se on sellainen joka yrittää keksiä työttömille jotain tekemistä pelkän pankkisaldoliuskan lukemisen sijaan.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

70-luvun lopulla oli nuorille järjestettyä työtä mm. puolustusvoimissa, en enää muista millä nimellä. Olen itse ollut Hämeenlinnassa Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnan tykistötoimistossa. Sain harjoitella konekirjoitusta ja kirjoittaa matkalaskuja ja sen sellaista 4h/pv.

Hyvät muistot jäi vänrikin, yliluutnantin, kapteenin, majurin ja everstiluutnantin kanssa puuhailusta. Olin silloin 19-vuotias, nyt olen 57. En ihan osaa kuvitella itseäni tuolle paikalle nyt.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Joo, 70-luvulla olin taimitarhassa kesätöissä. Sinä vuonna oli kiistaa taimien hinnoista, joitakin pennejä tai 10 penniä. Taimia ei tilattu ja koulittavat taimet päätyivät maakuoppaan ja taimien hamstraaminen estettiin kylvämällä sammuttamatonta kalkkia päälle. Yli 10 miljoponaa tainta koki tämän kohtelun ja olin silloin sitä mieltä , että siinä olisi ollut sopiva järjestää puolustusvoimien avulla metsämarsseja ja istuttaa ne valtion maille. Ei niistä kaikista olisi tullut tukkipuita, mutta kyllä sitä selluakin tarvitaan.Taimissa oli usein kaksoislatvoja jne. VOK:ia voisi tutustuttaa tähän metsämarssi-systeemin osana kotoutumista ja tutustumista mahdolliseen kotimaan luontöön.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Suomessa tuotetaan jatkuvasti lisää määrittelyprosesseja työttömyysturvan tai vaikka osallistavan työtoiminnan ennakkoehtona.

Kenelläkään ei näytä olevan mitään kriittistä sanottavaa tästä. Muualla maailmassa kriittisen yhteiskuntatieteen piirissä tutkitaan ja puretaan kriittisesti näitä tiedontuotannon prosesseja, joissa aina valtasuhteet tuottavat ymmärrettäviä, hyväksyttäviä taikka ei, subjekteja. Suomessa kriittiset yhteiskuntatieteilijät, kuten professori Heikki Hiilamo, haluavat aktiivisesti lisää tällaista ihmisten määrittelyä määrittelyn päälle.

Muualla maailmassa joku kriittinen queer-tutkija arvostelisi sitä, että kaikki huonossa sosio-ekonomisessa asemassa olevat ihmiset pakotetaan hengissä selviytymisen ehtona heteronormatiiviseen reproduktiivisen uusliberalistisen elämäntavan malliin. Suomessa taas feministit haluavat sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi luokitella kaikki työt ja ihmisten työhistoriat vaativuuden perusteella, jolloin se ”vaativuus” tietysti määräytyy edellä mainituilla ehdoilla

Joku markkinaliberaali tai konservatiivi voisi olla sitä mieltä, että ihminen päättää itse, mitä asioita kuten koulutuksia, osaamisia taikka työelämään osallistumista rajoittavia tekijöitä hän kulloinkin haluaa tuoda esille, tarjota ja toteuttaa. Suomessa ei ajatella näin, vaan liberaalit ja konservatiivit haluavat lisää DDR-tyylistä ylhäältä käsin tulevaa määrittelyä.

Työttömyysturvalle tai esimerkiksi suunnitellulle osallistumistulolle asetetaan tiukempia vaatimuksia raportoinnista ja määrittelyvaltaan alistumisesta kuin mitä avoimilla työmarkkinoilla on tehty. Yksityiset ja suuret työnantajat ovat käytännössä tyytyneet siihen, että työntekijä tai -hakija ei nyt sitten kerro kaikista asioistaan, kuten tämän kirjoittaja jossakin paradoksaalisessa työhöntulohaastattelussa ollessani jo pitkäaikainen työntekijä:

– Minulla ei ole mitään tähän alaan liittyvää merkityksellistä koulutusta;

– Menkää Sota-arkistoon, jos tämä asia on Teille niin tärkeä.

Yksityinen työnantaja tyytyy tähän, koska on firman etu pitää kiinni hyvästä ja tehokkaasta työntekijästä. Määrittelyvaltaa käyttävät työvoimaviranomaiset ja sosiaalityöntekijät todennäköisesti eivät tyydy, koska heillä ei tietenkään ole mitään kannustimia pitää työttömistä kiinni vaan tehtävänä on päinvastoin pyrkiä heistä eroon.

Käyttäjän SiniLappalainen kuva
Sini Lappalainen

Rupeaisit itse olemaan se kriittinen analysaattori sen sijaan että ........Suomessa kaikki on huonoa eikä jotkut feministit eikä jotkut queerit ole Suomessa mistään kotoisin....

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Kiitos aiheellisesta kommentista. Onhan se tietysti noinkin. Se rupeaminen on vaan vähän problemaattista monelta kannalta...

Käyttäjän SiniLappalainen kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #52

Kiitos onhan se. Tuntuu vaan että sinulla on kyky käsitellä noita kysymyksiä ja että se menee hukkaan.
Eihän monella ole.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Huomioita suunnitelmista ja lainsäädännöstä.

Esimerkiksi osallistumistulossa, jota Heikki Hiilamon työryhmän 2017 raportissa esitetään, työtön velvoitettaisiin osallistumaan sosiaalityöntekijän kanssa sovittuun toimintaan vastikkeena nykyistä työmarkkinatukea vastaavasta sosiaaliturvasta. Toisten mielestä tämä olisi vastustettavaa pakkotyötä, toisten mielestä sen sijaan kohtuullista sekä välttämätöntä sosiaaliturvan poliittisen hyväksynnän säilyttämiselle.

Osallistumistoiminta perustuisi siis asiakkaan ja sosiaalityöntekijän väliseen sopimukseen. Tätä voidaan pitää kohtuullisena, kun asiakas on sopimusosapuoli.

Kuitenkin ennen tätä sopimuksen tekoa olisi määrittelyvaihe. Hiilamon raportissa todetaan:

”Osallistumistoiminnalle laadittaisiin oma asiakkaan palvelusuunnitelma. Alkuvaiheessa suunnitelmassa määriteltäisiin asiakkaan tavoitteet, toiminta ja taustatekijät.” (Hiilamo & Co 2017.)

Tämä on ennakkoehto osallistumistoiminnalle. Tämä määrittelyprosessi ei ole mikään sopimus. Asiakas voisi olla hyvinkin halukas sopimaan sosiaalityöntekijän kanssa siitä, että hän voi tehdä tiettyä toimintaa noin ja noin paljon, mutta kieltäytyä jyrkästi ja perustelluista syistä siitä, että ensiksi määriteltäisiin hänen ”tavoitteet, toiminta ja taustatekijät”. Tällöin hän putoaisi suunnitelman mukaan passiivituelle pois osallistumistulon aktiivitasolta, vaikka olisi halukas osallistumistoimintaan.

Vuonna 2015 voimaan tullut Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sisältää kartoitusjakson. Lain mukaan:

”Kartoitusjakson aikana työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos selvittävät yhdessä työttömän kanssa tämän ammatillisen osaamisen sekä työllistymiseen vaikuttavan sosiaalisen tilanteen, terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn.” (1369/2014, 3§)

Kieltäytyminen tästä kartoituksesta johtaa työttömyysetuuden menettämiseen tai alenemiseen, vaikka asiakas olisi täysin halukas itselleen sopivaan työhön tai työtoimintaan. On eri asia, jos asiakas ei todellakaan halua, että mainitut toimijat selvittävät ikään kuin kokonaisuudessaan hänen ”ammatillisen osaamisen sekä työllistymiseen vaikuttavan sosiaalisen tilanteen, terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn”.

Ihmisen pitää kohtuudella tehdä ne sovitut ja rajatut asiat, jotka on katsottu yhteiskunnassa kohtuullisiksi, mutta on epäoikeudenmukaista ja ihmisoikeusnäkökulmasta ongelmallista vaatia huonossa asemassa olevaa henkilöä hengissä säilymisen ehtona alistumaan tällaiseen rajattomaan määrittelyvaltaan.

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen

Kun muisti toimii pätkissä,niin Muhonen voisi kertoa,että mitkä puolueet ovat hallituksessa?

Toimituksen poiminnat