Hallitus haluaa luoda Suomeen orjatyövoimaa

Hallitus vaikuttaa olevan viemässä loppuun saakka sen, jota nykyinen sisäministeri ja silloinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko esitti vuonna 2013, eli työttömien pakko-osallistamisen palkattomaan "työelämäkokeiluun". Risikon tuolloin esittämä ja niin ikään osallistava perustoimeentulo maksettaisiin työelämäkokeilun puitteissa työttömyystukena sekä yhdeksän euron päivittäisenä kulukorvauksena.

Koko niin sanotun hankkeen voisi tiivistää niinkin lyhyesti kuin toteamalla, että tämä nykymeininki on aivan kertakaikkisen syvältä. Yritän kuitenkin kirjoittaa jotain siitä, miksi asia on näin. Aluksi tätä hienonhienoa kokeilua suunnitellaan pilotoitavaksi viidessä kunnassa, Raumalla, Porissa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Tuusniemellä, elokuun alusta vuoden 2018 loppuun saakka.

    "Hallitus aikoo kokeilla viidessä kunnassa uutta niin sanottua työelämäkokeilua, joka on suunnattu pitkäaikaistyöttömille.
    Kokeiluun osallistuva työtön työskentelisi työttömyysetuuden turvin enintään vuoden ajan joko kunnalla tai yksityisessä yrityksessä."

Mikäli kokeilu laajennetaan koskemaan koko valtakuntaa, tulee pienimpien kuntien osalta vastaan työpaikkapula. Tämän seurauksena joudutaan väistämättä työn osoittamiseen karenssin uhalla jostain ulkopaikkakunnalta ja ennen pitkää myös sitä, onko nyt kaavailtu kulukorvaus riittävä.

Mitä muutakaan kuin uusfeodalismia ja orjatyövoimareservin luontia edustaa se, että valtava määrä tekemätöntä työtä teetetään työttömillä työnhakijoilla? Siis se samainen määrä työtä, jonka suorittamiseksi työikäinen väestö voitaisiin rekrytoida perinteisellä työsopimuksella palkalliseen työhön ja kyseisen yksityisen tai julkisen työnantajan palkkalistoille. Miksi tämä on nykyään niin perinpohjaisen hankalaa?

Työelämäkokeilusta kieltäytyvän (eli oman arvonsa sekä osaamistasonsa tiedostavan) tai asianmukaista palkkaa vaativan kitisijän tilalle löytyy kyllä aina joku tätä nöyrempi, alistuvampi ja kaikesta työstä vilpittömän kiitollinen puurtaja, koska näillä näkymin orjatyövoiman tukena ei ole mikään työehtolainsäädäntö.

    "Yrityksessä työtön voisi työskennellä kokeilujaksosta enintään kuusi kuukautta."

Hyvässä lykyssä ovi käy yksittäisen työtehtävän osalta atomikellon tarkkuudella aina puolen vuoden välein ja sitä varten joudutaan aina perehdyttämään uusi tekijä. Työntekijöiden sitouttaminen jää vähitellen historian hämäriin vanhana ja turhaan realisointikelpoisia resursseja syövänä hömpötyksenä.

Kuntia mukaan lähtemiseen kyllä motivoi tämä:

    "Kunnilla on taloudellisia kannusteita ohjata työttömiä kuntouttavaan työtoimintaan: jos kunta ei sitä tee, se joutuu maksamaan puolet yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneen työttömän tukikuluista."

Motivoidaanko työttömiä sen sijaan kepillä vai porkkanalla? Jokainen päätelköön tämän itse:

    "Työttömällä on velvollisuus osallistua kokeiluun karenssin eli työttömyysetuuden menettämisen uhalla."

Oma epäterve vaikutuksensa ja signaalinsa yleisilmapiirin kannalta on se, että palkansaajien on oltava aina vain kiitollisempia sekä nöyrempiä työnantajaansa kohtaan siitä, että saavat antaa panoksensa sen liiketoiminnan edistämiseksi. Työ ei ole enää työntekijää varten vaan työntekijät työnantajien käytettävissä olevia kulutushyödykkeitä. Näin asia on tosin ollutkin jo pitkän aikaa.

Huomionarvoista on sekin, että myös työelämäkokeilun piiriin kuuluvista työpaikoista syntyy ajan myötä kilpailua. Suorituspaineet tulevat kasvamaan entisestään, vaikka jo nykyäänkin liikutaan monella alalla vaaravyöhykkeellä. Ihmisiä jää kaiken aikaa työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä.

Nykypäivän vinoutumaa muutamien vuosikymmenten takaiseen työvoimapoliittiseen tilanteeseen nähden alleviivaa kenties parhaiten tämä: entisaikaan palkkatöitä sai kysymällä, nykyään ei välttämättä edes ylikouluttautumalla. Lopulta osaamisesi ja aikasi sosialisoidaan palkattoman työn tekoon nimellistä sekä juuri ja juuri sinut hengissä pitävää korvausta vastaan.

Tämä kaikki on jatkumoa suoranaiselle perinteelle esittää erilaisia tempputyöllistämismekanismeja tekemisen järjestämiseksi tuensaajille ja työttömyystilastojen siistimiseksi. Tämä ei ole kestävä eikä hyväksyttävä tapa ratkaista suuriin työttömyyslukuihin kytkeytyviä ongelmia. Kun yksi keino, kuten kuntouttava työtoiminta, todetaan tehottomaksi, tilalle lanseerataan uusi, kuten tässä vaiheessa elinkeinoelämän kehityskaarta "työelämäkokeilu".

Se, että väkeä ruoskitaan työelämään palkattomien "työelämäkokeilujaksojen" merkeissä paitsi antaa kunnille ja yrityksille entistä houkuttelevamman porsaanreiän saada osaavaakin työvoimaa osallistumatta niiden palkanmaksuun, myös halveeraa tämän työvoiman osaamista sekä työhaluja, joka saattaa johtaa ennalta-arvaamattomiin sosiaalisiin lieveilmiöihin.

Hallitus on nähtävästi valmis ottamaan sen riskin. Eihän pelinappuloina ole kuin vaivaiset kansalaiset.

jannemuhonen
Perussuomalaiset Jyväskylä

Tärkeimmät arvoni, joihin kirjoituksissanikin pohjaan, ovat oikeudenmukaisuus ja kansallismielisyys. Niistä minulla on omat vakiintuneet käsitykseni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu