*

Janne J. M. Muhonen Kriittisiä puheenvuoroja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Terroristit ovat islamismin lähetyssaarnaajia

Kun islamisti räjäyttää pommin, ohjastaa kulkuneuvonsa väkijoukkoon tai ampuu ihmisiä kuoliaaksi, muistuttaa länsimainen älymystö kilvan, ettei islamisti missään tapauksessa edusta islamia missään muodossa vaan on syrjinnän, rasismin, rodullistamisen ja eriarvoistamisen uhri. Kestolatteus on todeta, että osapuilleen 99,99999 % muslimeista ei koskaan syyllisty terroritekoihin. Kaikkihan tämän tietävät, eikä siinä pitäisi olla vastaansanomisen sijaa piinkovalla rasistillakaan.

Kuka sen sijaan on viime kädessä oikeutettu määrittämään sen, milloin joku yksilö edustaa tekoinensa minkä tahansa kokonaisen uskonopin tai aatesuunnan tulkinnanvaraista ja kontekstisidonnaista sisältöä tai erityisesti sen ääritulkintaa? Entäpä kuka katsoo itsensä olevan oikeutettu määrittämään sen, milloin joku toimii puhtaasti niin sanotusti yksinäisenä sutena? Tämä kaksinaismoralistinen dikotomia on yksi länsimaalaisen älymystön suurimmista kompastuskivistä.

Tähdennän ja korostan nyt oikein erikseen luupäisimp... anteeksi, tahallista väärinymmärtämistä harrastavia lukijoita ajatellen, että tarkoitan islamisteja, islamin radikaalin suunnan edustajia, enkä maailman kaikkia muslimeja kollektiivisesti. Islamistiksi ei ryhdytä ilman motiivia ja/tai vaikutteita. Korostaisin tätä otsikkoakin myöten, mikäli sitä voisi lihavoida, alleviivata ja kursivoida.

Lähestytään minkä tahansa aatemaailman ja sitä 0,00001 prosentuaalisella osuudella edustavien henkilöiden tekojen välistä suhdetta historian hämärien kautta. Jo peruskoulutason historiaa lukeneet tietävät, että Kristoffer Kolumbus oli ensimmäinen eurooppalainen, joka saapui Amerikkaan. Henkilökohtaisesti vierastan maailmanhistorian eurooppakeskeisyyttä siksi, etten koe voitavan löytää mitään maailmankolkkaa, jossa on jo ollut ties kuinka pitkään vakituista asutusta, eli Amerikan tapauksessa sen alkuperäisväestö.

Kolumbuksen perässä seurasi kristinuskon asialla väkeä joukoittain. He olivat oman aikansa islamismiin verrattavan kristinuskon ääritulkinnan edustajia, jotka katsoivat asiakseen alistaa uskontonsa kohteeksi "uuden mantereen", eli sekä Pohjois- että Etelä-Amerikan, alkuperäisväestön. Toimintametodi ilmeisesti tepsi, sillä Etelä-Amerikka on tänä päivänä pääsääntöisesti roomalaiskatolista. Kolonialismina tunnettu ajanjakso vaati järkyttävän määrän uppiniskaisia kuolonuhreja.

Kuka väittää, että konkvistadorit eivät edustaneet kristinuskoa? He toimivat kristinuskon sisältämän lähetyskäskyn äärimmäistä tulkintaa noudattaen. Tähän löytyi mahdollisuus, mikäli kristinuskon opinkappaleita tulkitsi haluamallaan tavalla. Myöhemmiltä ääritulkinnoilta heikompia on suojellut reformismiksi kutsuttu liikehdintä.

Islam yleisesti ottaen ei sen sijaan ole vastaavaa reformia kokenut vaan pohjavireeltään Koraanin kaikki tulkinnat ja aatesuunnat nojaavat samoihin dogmeihin. Kaikkein toivottavinta olisi, että islamin hengelliset johtajat alkaisivat noudattaa sekä julistaa kristinuskon historiaan verrattavalla tavalla reformoitua näkemystä Koraanin opetuksia koskien, eli sivuuttaen fundamentalistiset tulkintamahdollisuudet.

Esimerkiksi tiukennetun rajavalvonnan sijaan lähtisin hakemaan islamistisen terrorismin aiheuttamaan uhkaan ratkaisua suuressa ideologisessa arvossa pitämäni sekularismin kautta. Maallisen vallan tulee aina ylittää uskonnot ja tarvittaessa voida puuttua siihen, millaista aatemaailmaa eri uskontokunnissa tai hengellisissä yhteisöissä indoktrinoidaan niiden jäsenistöön.

Siellä piilee siemen joko paljon peräänkuulutettuun lähimmäisenrakkauteen tai vaihtoehtoisesti, saarnamiehestä riippuen, radikalisoitumiseen.

Ennustan silti kulttuurirelativismille, kaikenlaiselle sensitiivisyydelle ja hienotunteisuudelle pitkää ikää. Tulemme näkemään uusia terrori-iskuja. Tulemme näkemään samat oppikirjanomaiset reaktiot: valtionpäämiehet ottavat osaa uhrien omaisten suruun ja tuomitsevat iskut mitä jyrkiten, mutta mitään oikeasti konkreettista ei tehdä radikalisoitumisen syntysijoilla.

Loppukaneetiksi erään Hommaforumin käyttäjän (Herbert) allekirjoituksesta hyvinkin puhutteleva tulevaisuuden skenaario:

    "Seuraavassa 'Meillä on unelma' -konsertissa juhla-alue suojataan betoniporsailla ja armeijan raskaalla kalustolla. Aseistautuneet poliisit vartioivat osallistujia, että nämä uskaltavat huutaa: 'Emme suostu pelkäämään!'"

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Onko missään tavattu kristyttyä terroristia, joka ennen vyötäröpommin laukaisua huutaa: "Jumala on suuri".

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kristinusko on käsittääkseni rakkauden uskonto. "Käännä toinenkin poski" - ja näin länsimaat todella reagoivatkin. Kuten viittaatkin, kristinuskollakin oli väkivaltainen, vihapuheiden ja tekojen aikansa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari
Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #4
Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

Ateistina vastustan yhtä lailla mitä tahansa tunnustuksellista uskontoa tai hengellistä yhteisöä, mutta luonnehdintasi ei heitä ainakaan kovin kauaksi kristinuskon tämänhetkisestä tilanteesta tai erityisesti yhteiskunnallisesta asemasta.

Kirjoituksessani peräänkuuluttamani sekularismi, eli kansankielellä lähinnä maallistuminen, aukaisee tai aukaisisi useita solmukohtia uskonnollisen dogmaattisuuden ja maallisen lainsäädännön välillä.

mikael torppa Vastaus kommenttiin #5

Muhonen: ***Ateistina vastustan yhtä lailla mitä tahansa tunnustuksellista uskontoa tai hengellistä yhteisöä***

Et vastusta, koska et tietenkään vastusta hengellistä yhteisöä, johon itse kuulut. Ai, ateismi ei muka ole hengellinen yhteisö. Kyllä on. Eurooppalaisen ajattelun professori John Gray sanoo;

- "Kaikista valistuksen levittämistä myyteistä kaikkein järjenvastaisin on käsitys, että elämme maallistuneessa aikakaudessa. Suurimmassa osassa maailmaa uskonto kukoistaa vähentymättömällä elinvoimalla. Siellä missä uskovaiset ovat vähemmistönä, traditionaalisten uskontojen paikan on ottanut liberaali humanismi, josta on nyt tullut sovinnaisten ihmisten ajatukseton uskontunnustus. Kuitenkin liberaali humanismi on itse hyvin selvästi uskonto - kristinuskon kehno johdannainen, joka on alkuperäistä uskoa huomattavasti järjenvastaisempi ja on viime aikoina ollut sitä haitallisempi." (Gray 2003a.)

Naturalistifilosofi John Searle sanoo taas näin:

”Eräässä mielessä naturalismi on aikamme uskonto, ainakin useimpien filosofien, psykologien, kognitiotieteen ja mielen tutkimuksen asiantuntijoiden parissa. Perinteisten uskontojen tavoin se hyväksytään kyselemättömästi ja se tarjoaa viitekehyksen, jonka sisällä muut kysymykset voidaan asettaa, käsitellä ja vastata.” (Searle 2004: 48)

Filosofi Harry Jellema käyttää uskonyhteisön käsitettä kuvatakseen henkisiä ajattelu- ja toimintakulttuureja. Jokainen ihminen kuuluu johonkin uskonyhteisöön, jonka henkinen ja hengellinen ilmapiiri ohjaa hänen tunteitaan, havaintojaan, ajatteluaan ja toimintaansa. Uskonyhteisön keskuksessa on kannanotto Jumalaan, mikä määrää koko muun todellisuuden ymmärtämistä ja elämäntapaa. Yksikään ihminen ei voi välttää tällaista kannanottoa – myös ateismi ja agnostismi ovat uskonyhteisöjä, jotka ottavat kannan Jumalaan ja tuottavat kannanotolleen ominaisen henkisen ilmapiirin, tavan tarkastella maailmaa ja elää siinä.

Ateismi on siis myös uskonyhteisö ja kaiken lisäksi hyvin vaarallinen sellainen. Ai miten niin vaarallinen? No katsos;

Jos kristityt syyllistyvät "väkivaltaan, kierouteen tai mihin tahansa pahuuteen", niin he ovat silloin epäjohdonmukaisia oman Raamatusta nousevan moraalinsa suhteen. (Esimerkiksi - "Älköön kukaan katsoko omaa parastaan, vaan toisen parasta." 1.Kor.10:24) Näin siksi, että kristinuskon mukaan "Jumala on rakkaus", "rakastakaa toisianne" ja "rakasta vihamiehiäsi". Tällainen rakkaus on uhrautuvaa. Tämän vuoksi kristityt ovatkin eturivissä auttamassa sairaita, pitämässä huolta orvoista ja vanhuksista, ruokkimassa nälkäisiä, kouluttamassa köyhiä sekä vastustamassa lapsityövoiman käyttöä ja orjuutta.

Pointti on siinä, että mikäli itseään kristityiksi kutsuvat, toimivat lähimmäisiä kohtaan vastoin Jeesuksen esimerkkiä, niin nämä ihmiset eivät ole silloin johdonmukaisia kristillisen moraalin suhteen, joka saa absoluuttisen perusteensa Herran Jeesuksen antamasta esimerkistä.

Sen sijaan jos esimerkiksi ateistit ovat "väkivaltaisia, kieroja tai pahoja", niin he ovat periaatteessa johdonmukaisia suhteessa omaan moraaliinsa, koska ateisteilla ei ole moraalinormeilleen mitään objektiivista perustaa. Ateismi, jonka järjellinen perusta on evoluutio, väittää, että "rakkaus" on pelkkää itsekkyyttä, jonka tarkoitus on lisätä omien geeniemme eloonjäämismahdollisuuksia jälkeläisissämme ja lähisukulaisissamme. Onko "kelpoisimman eloonjäämistaistelussa" sijaa säälille ja myötätunnolle?

Pointti on siinä, että jos ja kun ateistit ja sekulaarit toimivat kierosti ja pahasti suhteessa lähimmäisiin, niin he ovat silloin johdonmukaisia suhteessa omaan moraaliinsa, koska heidän moraalinormit eivät perustu mihinkään objektiiviseen absoluuttiin, vaan subjektiivisiin tunteisiin, jotka voivat vaihdella ajasta, paikasta ja ihmisestä riippuen. Tässä (ateismin viitekehyksessä) sellainenkin toiminta jota yleensä pidetään "kierona ja pahana", voi olla hyvää ja oikeaa, kunhan se vain johtaa haluttuun lopputulokseen, edun saantiin elämän kamppailussa.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen Vastaus kommenttiin #7
    "Sen sijaan jos esimerkiksi ateistit ovat "väkivaltaisia, kieroja tai pahoja", niin he ovat periaatteessa johdonmukaisia suhteessa omaan moraaliinsa, koska ateisteilla ei ole moraalinormeilleen mitään objektiivista perustaa. Ateismi, jonka järjellinen perusta on evoluutio, väittää, että "rakkaus" on pelkkää itsekkyyttä, jonka tarkoitus on lisätä omien geeniemme eloonjäämismahdollisuuksia jälkeläisissämme ja lähisukulaisissamme. Onko "kelpoisimman eloonjäämistaistelussa" sijaa säälille ja myötätunnolle?
    Pointti on siinä, että jos ja kun ateistit ja sekulaarit toimivat kierosti ja pahasti suhteessa lähimmäisiin, niin he ovat silloin johdonmukaisia suhteessa omaan moraaliinsa, koska heidän moraalinormit eivät perustu mihinkään objektiiviseen absoluuttiin, vaan subjektiivisiin tunteisiin, jotka voivat vaihdella ajasta, paikasta ja ihmisestä riippuen. Tässä (ateismin viitekehyksessä) sellainenkin toiminta jota yleensä pidetään "kierona ja pahana", voi olla hyvää ja oikeaa, kunhan se vain johtaa haluttuun lopputulokseen, edun saantiin elämän kamppailussa."

Ateismi on kaikessa yksinkertaisuudessaan kaikkien teismien, ts. teististen uskontojen, negaatio. Ainakin minulle. En tunnistanut itsestäni kovinkaan paljon kommentissasi esittämiäsi piirteitä. Ateistikin voi olla toiminnassaan johdonmukainen, vaikkei noudattaisi minkään objektiivisesti arvioituna koherenttia ja yksiin kansiin nivottua moraalinormistoa, eikä siis mikään täysin primitiivisten viettien armoilla oleva tuuliviiri, kuten käsittääkseni yrität minun ja kaltaisteni mielenmaisemaa maalailla.

Liberaali humanismi kuulostaa oikein mainiolta määritteeltä, jonka kai voin hyvällä omatunnolla allekirjoittaa ainakin osin oman ajattelumaailmani sekä käytännön toimintani ohjenuoraksi. Jopa siitä huolimatta, että siteeraamiesi henkilöiden mielestä sen juuret piilevät nimenomaan kristinuskossa.

Väitän sitä paitsi, että lähimmäisenrakkautta, solidaarisuutta, auttamisen halua ja muita universaaleja hyveitä esiintyi ihmiskunnassa jo ennen kaverisi Jeesuksen maallista vaellusta. Tämän puolesta puhuu mm. se, että Kauko-Idän kristinuskosta täysin irrallaan kehittyneet arvoyhteisöt omaavat näitä piirteitä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Ensiksikin taitaa olla niin, etteivät shiiat räjäytä itseään terrori-iskuissaan. Muslimilla ja muslimilla on eroa, muutakin eroa.
Sitten on Pakistanin sunni-suunnasta kehittyneet ahmadi-muslimit, jotka ovat kieltäytyneet uskonnollisesta väkivallasta
https://en.wikipedia.org/wiki/Ahmadiyya_in_Pakistan
Ahmadi-muslimeja eivät oikeat muslimit voikaan sietää, vaan heitä vainotaan väkivaltaisesti.
Bahai-muslimit taas ovat kehittyneet shiialaisista ja kieltäytyvät uskonnollisesta väkivallasta. Kuinka ollakaan, bahaita vainotaan varsinkin shiiojen taholta.

Yllä oleva lähinnä vastinetta reformikohtaan. Reformia on tapahtunut islamissakin, mutta vaino on tukahduttanut sen. Voisi vertailuna kuvitella, että ilman hakkapeliittoja paavi olisi saanut kukistettua luterilaisuuden, kuten muutaman muun aiemman "harhaopin". Paaviahan ei voi moittia yrityksen puutteesta.

Käyttäjän MarkoMjlnirParkkola kuva
Marko Parkkola

Minä kirjoitin hieman aiemmin tässä näistä uskonnollisista kytköksistä ISISin ja ehkä äitisisiin. En vain uskalla kopioida kirjoitusta tänne, kun juuri sain kirjoitusoikeuteni takaisin. Asian käsittely kun on aika räjähdysherkkää (sic!).

https://omegawhite.com/2017/05/25/isis-ja-ehka-ait...

Käyttäjän PekkaVeistola kuva
Pekka Juhani

Suljettujen uskonnollisten yhteisöjen sisään muodostuu useimmiten yhden totuuden uskonnollinen populismi.

Tämä oli helppo havaita kun katsoin Sharia-lakia Tanskassa -dokumentin. Oli aika erikoista katsoa piilokameralla kuvattuja osuuksia joissa imaami kuvaili kuinka voi tehdä väkivaltaa toiselle eivätkä naiset, lapset ja nuoret reagoineet siihen mitenkään. Piilokameran suljettuun yhteisöön vienyt naishenkilökin ihmetteli kuinka propaganda oli uponnut yleisöön. He olivat kuin unessa. Tyypillinen esimerkki uskonnollisen populismin vaikutuksesta. Yhteisöstä ei voi irtautua. Olet nalkissa. Tosin yksi entinen imaami selosti mitä tässä suljetussa yhteisössä oikeasti tapahtuu.

Vastaavaa tapahtuu jehovantodistajien, vanhoillislestadiolaisten, helluntailaisten ja muiden suljettujen yhteisöjen sisällä. Toki nämä ryhmät eivät tee pommi-iskuja, mutta henkinen väkivalta aiheuttaa aika pahoja jälkiä. Ehkä vaikein tilanne on jehovantodistajien yhteisössä. Jos lähdet pois, välit katkeavat perheeseen ja kyseisen yhteisön jäseniin.

Siksi uskonnollisuus on hyvä pitää pois politiikasta. Monikulttuurisuuden sijaan pitää puhua moniarvoisuudesta johon kuuluvat tiede, sananvapaus, erilaisten vähemmistöjen oikeudet, naisten ja miesten tasa-arvo, demokratia jne.

Toimituksen poiminnat