Janne J. M. Muhonen Kriittisiä puheenvuoroja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Rasismihysteria on pohjaton suo

Teuvo Hakkaraisesta on väännetty jo yllin kyllin, mutta kannanpa siltikin ohuehkon korteni kekoon(ne). Asialleen omistautuneena tätinä Suomen nykyinen vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet on nimittäin kovin huolissaan siitä, että Hakkaraisen auliit ehdotukset tummaihoisen vähemmistömme työllistämiseksi saattaisivatkin hankaloittaa työllistymistä entisestään. Tarkalleen ottaen Biaudet otti vapauden laajentaa huolensa koskemaan kaikkia maahanmuuttajia ihonväriin tai sosioekonomiseen statukseen katsomatta.

En usko, että yhden Hakkaraisen kommenteilla on vaikutusta siihen, kuinka tummaihoinen vähemmistömme työllistyy. Kuinkas Biaudetin suu pannaan siinä tapauksessa, että metsänhoitoalan yrittäjät innostuvatkin tarjoamaan heille töitä erityisesti niinä vuodenaikoina, kun sataa erityisen paljon räntää? Napsahtaisiko Hakkaraiselle silloin päiväsakkoja vai joku tunnustus?

Mitäpä jos vähemmistövaltuutettu kuvainnollisesti löysäisi kravattia, heittäytyisi tahallaan naiiviksi ja esittäisi tulkinnan, jonka mukaan Hakkarainen oli vain huolissaan "neekeriukkojen" työttömyydestä ja tarjosi tähän karkeaa kieltä käyttäen ratkaisua?

Koska ei ole vielä perjantai, oli (ja on varmasti vieläkin) Biaudet huolissaan siitä, kuinka rasistinen kielenkäyttö vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymiseen ja lausui tarkalleen ottaen seuraavalla tavalla:

"- Työttömyys on aito ongelma maahanmuuttajien, myös pakolaisten keskuudessa, sanoo Biaudet."

Hän kertoi myös huolestuneisuudestaan koskien sitä, kuinka hankalaa maahanmuuttajien on saada töitä kymmenien tai jopa satojenkin työpaikkahakemusten lähettämisen jälkeen.

Minun on helppo samaistua niiden harvalukuisten suomalaisyrittäjien asemaan, jotka lisätyövoimaa kaipaavat. Kuten olen aiemminkin kirjoittanut ja valitellut, on kilpailuyhteiskunta mennyt jo aikoja sitten yli äyräiden. Jokainen yksityisyrittäjä haluaa tuottaa mahdollisimman laadukkaita palveluita. Eräs tärkeimmistä tekijöistä on liiketoiminnan kannattavuus myös tulevaisuudessa.

Seuraavat nimet ovat sitten vain esimerkkejä, eiks joo?

Mikäli hakemuksessa on Teuvo Hakkaraisen sijaan Hosni Mubarak ja suomen kielen osaaminen on vaillinaista, muodostaa yrittäjä todennäköisesti tätä kautta ensivaikutelman myös hakijan kyvykkyydestä. Yrittäjän elanto on kiinni työvoiman osaamisesta. Yrittäjä haluaa ottaa varman päälle, koska kilpailutilanne on tiukka.

Mikäli kielenkäyttö on Mubarakin hakemuksessa epäilyttävän moitteetonta, saattaa joku poloinen ajatella kantasuomalaisen avustajan laatineen hakemuksen hakijan puolesta. Tämä oli tosin vain olettamus, mutta yrittäjä haluaa silti pelata varman päälle, ettei vain joutuisi katumaan. Nämä ovat enimmäkseen psykologisia seikkoja, joihin vähemmistöasioihin perehtyneet "uudelleenkouluttajat" lähitulevaisuudessa tarttunevat.

No. Jos yrittäjä preferoi Hakkaraista siksi, että hänen hakemuksessaan kielenhuolto oli moitteettomampaa ja koulutus- sekä työhistoria tyydyttävämpi, on hän jonkun tulkinnan mukaan rasisti.

Mikäli kyseessä taas on valtion hallinnoima työllistäjä, joka on käskystä asettanut kiintiön maahanmuuttajataustaisille työntekijöille heidän työllistymisensä parantamiseksi, ei tilanne ole lopulta lainkaan parempi.

Tässäpä on muualta bongattu ja tulevaisuudessa kenties hyvinkin paikkansapitävä visio vastauksesta työpaikkahakemukseen:

"Kiitos hakemuksestanne. Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut Teihin, koska edustamanne väestöryhmä on hakemassanne tehtävässä valtakunnallisesti yliedustettu."

Mikäli yrittäjä taas palkkaa Mubarakin ihan uteliaisuuttaan kenties siksi, että kaveri vaikuttaa nimensä perusteella mielenkiintoiselta, ei tilanne ole edelleenkään sen parempi. Tällöin joku muu ominaisuus kuin kielitaito ja osaamistausta vaikuttaa valintapäätökseen.

Työnantaja voi kuvitella tekevänsä oikein - päivän ja toisenkin päivän hyvän työn -, koska suosii kaiken tämän viimevuosien monikulttuurisuusintoilun keskellä juuri maahanmuuttajataustaista työnhakijaa. Yhteiskunnan päättävien elinten ja valtamedian signaali on ollut kiistatta sinne suuntaan. Tässäkin kohtaa on kyse psykologisista seikoista.

Yritän tässä oikeastaan sanoa sitä, että niin sanottu rasismi (joka on ulotettu koskemaan eri roduista myös uskontokuntia ja suunnilleen silmien väriä) on kaksiteräinen miekka. Se on pohjaton suo. Rasismikammon ja sen pakokauhuisen - jopa hysteerisen - välttelyn myötä tuomitsemme itse itseämme jatkuvasti pidempään moraaliseen rappioon.

Markus Lehtipuu kirjoitti taannoin fantasiastaan, jonka mukaan Jussi Halla-aho voisi käyttää aikansa ruokkiakseen nerokkailla täkyillään erinäisiä vähemmistön asiaa ajavia viranomaisia, tiedostajia, päivystäviä kiihoittujia, valtakunnansyyttäjää, eli toisin sanottuna paremmistoa.

Lehtipuu on kanssani samaa mieltä siitä, että suvaitsevaiston nyrjähdyksiä ja kamppailua näiden täkyjen edessä on kerrassaan viihdyttävää seurata. Mikäpä ettei, jos Halla-aholla olisi tarpeeksi aikaa ja rahaa maksaa vahingonkorvauksia sekä oikeudenkäyntikuluja. Epäilen, ettei asia ole näin, mutta tuore kansanedustajan virka näyttää antavan tälle harrastustoiminnalle edellytykset.

Halla-ahon tuorein täky oli nimittäin perussuomalaisten eduskuntaryhmän nimissä laadittu julkilausuma, jossa tuomitaan rasismi ja väkivalta, edustivatpa uhrit sitten enemmistöä tai jotakin vähemmistöä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä toivoo muidenkin eduskuntaryhmien allekirjoittavan tämän julkilausuman. Tämän päivän Helsingin Sanomissa julkilausumaa ennätti paremmiston edustajana kommentoimaan pakolaisneuvonta ry:n toiminnanjohtaja Eva Lindberg:

"Ihan sama kohtelu kauttaaltaan kaikille ei ole kuitenkaan yhdenvertaisuutta. Aina pitää osata arvioida myös tiettyjä taustatekijöitä ja nämä perusaspektit puuttuvat tästä, mutta oikein hyvä avaus tälle keskustelulle."

Tarvitseeko sanoa enempää?

Positiivinen syrjintä ei poista faktista rasismia, koska se edustaa sitä itseään kenties pahimmalla mahdollisimmalla tavalla. Kantaväestöön kohdistetun katkeruuden ja päähän potkimisen johdosta etnisiin vähemmistöihin suhtaudutaan positiviisen erityiskohtelun johdosta kenties entistäkin nihkeämmin. Eikä sekään ole mikään ihme. Ajatelkaapa aiempaa visiota siitä, millaisen vastauksen etniseen enemmistöön kuuluva työnhakija voi jonain kauniina päivänä sinnikkyydestään huolimatta saada.

Palataanpa vielä tapaus Hakkaraiseen, eli ongelman alkulähteille. Neekeriukko-tyyppisistä lausunnoista eduskunnan tuleekin hyvän käytöksen nimissä sanoutua irti, mutta veikkaisin vähemmistövaltuutetun reaktion olleen sama, vaikka Hakkarainen olisi käyttänyt tilalla jotain tummaihoista kansanryhmää spesifimmin määrittelevää termiä. Kyse ei siis ole yksinomaan maahanmuuttajien työttömyyteen kohdistunut huoli vaan tavanomainen, hysteerinen, hätäpieru.

"- Halveksuntaa ilmaisevat lausunnot vaikeuttavat maahanmuuttajien työnsaantia sekä ilmaisevat rasistista ihmiskatsomusta."

En nyt haluaisi mitenkään väheksyä vähemmistövaltuutettu Eva Biaudetin huolestuneisuutta tai Hakkaraisen kommentteja, mutta eivätkö ne ilmaise lähinnä hänen itsensä rasistista ihmiskatsomusta? Hän on tuore kansanedustaja, joka tietenkin antaa asialle lisää painoarvoa, mutta eivät hänen tai satunnaisen mattimeikäläisen muezzin-imitaatiot ole porttiteoria sille, että yhä harvempi olisi halukas työllistämään maahanmuuttajia. Eivät työllistäjät ole niin tyhmiä.

Sivumennen sanoen suhtaudun melko nihkeästi koko vähemmistövaltuutetun toimeen. Mielestäni nykyinen viranhaltija Eva Biaudet ei ole rehellinen itselleen eikä viralleen tai sitten koko virkanimike on harhaanjohtava. Koska Teuvo Hakkaraisen rasistisiksi tulkitut kommentit koskivat neekeriukkoja, ei etnisesti kazakkien tai kaukasialaisten maahanmuuttajien liene syytä huoleen. Biaudet, Johanna Suurpää, Mika Illman, Jorma Kalske tai kukaan muukaan ei ikipäivänä suostuisi myöntämään tätä, mutta heidänkin takaraivossaan joku on hieman enemmän maahanmuuttaja kuin toinen.

Alkuperäisistä sanankäänteistä ei ole tietenkään täyttä varmuutta, mutta Iltalehden artikkelin mukaan Biaudet sortuu siihen (ja luvalla sanoen hänen arvolleen sopimattomaan) kardinaalivirheeseen, että niputtaa kaiken maahanmuuton yksilöineen yhteen kategoriaan. No, pitäähän Evankin tienata leipänsä.

Minusta on muuten ikävää, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän antama kurinpalautus Hakkaraiselle ohitti ainakin MTV3:n keskiviikkoillan pääuutislähetyksien tärkeysjärjestyksessä Portugali-tukipaketin. Kuka Hakkaraiselle on maksanut tästä tilaustyöstä huomion kiinnittämiseksi toissijaisuuksiin? Ja kuinka paljon Hakkarainen veloitti?

Leikki sikseen ja jos tähän nyt joku loppukaneetti kaivataan niin minun puolestani Hakkaraisen tilalle eduskuntaryhmään saa vaihtaa jonkun pätevämmän. Jos vastaavia sammakoita vielä suupielestä putkahtaa niin hän on entistä suuremmaksi häpeäksi paitsi puolueelle, myös meidän vaalipiirillemme. Minä voin vaikka tulla tilalle.

Enkä muuten äänestänyt häntä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Dari-anne Suomalainen

Minä en muista koko edellisestä hallituskaudesta muuta kuin Keskustan korruption, Vanhasen naisjutut ja Kanervan seikkailut, sekä näiden ympärillä pyörivät oikeustoimet.

Keskusta kaatui, Vanhanen kaatui ja Kanerva meni hoitoon. Mutta mitäs siitä, palkka juoksi ja hauskaa oli.
Jossain välissä tehtiin jotain sopimuksia, mutta entikö heistä kukaan lukea mitä sovittiin.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

En nyt tiedä, että mitä karttunen varsinaisesti tarkoitti, mutta ei minulle ainakaan tuota ongelmia olla käyttämättä n-sanaa. Siitäkin huolimatta, että asun verrattain lähellä Viitasaarta, mistä Teuvo Hakkarainen on kotoisin. On tässä sentään jotakuinkin 80 kilometriä eroa, joten ehkä moiset ilmaisut ovat karisseet tuonne matkan varrelle.

Jaakko Häkkinen

Vapaan kilpailun vallitessa kiintiöt ovat silkkaa epätasa-arvoa. Jos maahanmuuttajan kielitaito ja pätevyys riittävät, hän on varteenotettava ehdokas työpaikkaan, ja sen pitäisi riittää. Aivan varmasti tällainen maahanmuuttaja saa töitä. Jos taas kielitaitoa tai pätevyyttä ei löydy, joutuu tyytymään ns. "jämätöihin".

Työhönottohaastattelussa ihonväri ei varmasti ole sen suurempi haitta kuin mikään muukaan "vajavuus". Loppujen lopuksi kyse on aina palkkaajan fiiliksistä ja kemiasta. Jos joku on lihava, hän ei välttämättä saa paikkaa, koska olemus voidaan tulkita osoitukseksi laiskuudesta ja itsekurin puutteesta. Jos joku on alakuloinen ja sisäänpäinkääntynyt, hän ei välttämättä saa paikkaa, koska oletetaan hänelle tulevan paljon sairauspoissaoloja. Jos joku on tummaihoinen, hän ei välttämättä saa paikkaa, koska oletetaan hänen pitävän rukoustaukoja väärään aikaan.

Näissä kaikissa on kyse työnantajan ennakkoluuloista - miksi yksi ennakkoluulo olisi niin paljon tärkeämpi kuin toinen? Tummaihoinen voi sentään vakuuttaa, että hänen ei ole pakko pitää rukoushetkiään työpäivän aikana, mutta miten lihava tai alakuloinen voisivat koskaan vakuuttaa, että työnantajan ennakkoluulot ovat perättömiä?

Valintaprosessin läpinäkyvyyttä toki voisi parantaa: työnantajan pitäisi perustella valintansa, ja kopiot hakijoiden papereista ja valintapäätöksestä pitäisi lähettää johonkin byrokratiastoon tarkastettaviksi, jolloin syrjintätapaukset selviäisivät. Tosin nykyäänkin voi nostaa äläkän jos kokee tulleensa syrjityksi, mutta tällainen helposti leimaa ihmisen hankalaksi tapaukseksi ja voi vaikeuttaa vastaista työnsaantia.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

Hienoa, osasit pukea sanomani vielä tiivistetymmin kansankielelle. Ennakkoluulot tai -asenteet ovat asioita, joista suomalaisiakin työnantajia yritetään saada pääsemään eroon. Valitettavasti ne ovat varsin syvään juurtuneita, eivätkä koske ainoastaan ihon väriä kuten viime vuosien huolestuneisuudessa -, ettei asiaan tulle ratkaisua.

Jos minä jään ilman työpaikkaa, on syynä se, etten ollut tarpeeksi hyvä ja tervetuloa uudelleen joskus toiste. Tähän _me_ olemme Suomessa oppineet. Jos maahanmuuttaja jää ilman työpaikkaa, lietsotaan tällä rotuhysterialla sellaista käsitystä häneenkin, että koska jäi ilman työpaikkaa, saattoi se olla kiinni ihonväristäsi, eli vielä sietäisi olla jotain hampaankolossa.

Lihava ei varmastikaan ole mieluinen työntekijä vaikka varastoalalla, jossa työtehokkuus ratkaisee tuloksen. Kaikki on lopulta niin äärimmäisen alakohtaista ja sattumanvaraista, että minkäänlainen panikointi tai keskustelu ylipäätään ei tunnu tuottavan haluttua lopputulosta. Siltikään en osaa lopettaa edes hyvän sään aikana.

Meillä on jo byrokratiakoneisto, jonka edesottamuksia varsin seikkaperäisesti toin tekstissäni esiin, mutta mitäpäs vielä? Lihavien oljenkorsi? Alakuloisten avustajat? Likinäköisten tukihenkilöt? Sieltä sitten pyytelemään objektiivisia lausuntoja palkkaamatta jättämisestä.

Käyttäjän pulkkisenpen kuva
Pentti Pulkkinen

Hakkarainen on oikeassa siinä että maaseudulla olisi paljon risusavotoita ja jos nämä tekemättömät työt tehtäisiin loppuun sinne mahtuisi kyllä sekä maahanmuuttajat että suuri osa Suomalaisistakin "työtön,työtön,työtön" raportoijista. Se on kuitenkin kovaa ammatillista työtä ja esim taimikonraivaus saisi maksaa vain noin 150-250 euroa hehtaarilta Minä (72v)kova pappa pystyn raivaamaan n 0.15 h joten kun raivaan perintömetsääni hankin periaatteessa n 25-30 e päivä.
Lisäksi raivaussaha, varusteet ja bensakin maksaa.Ammattimies raivaa puolta enemmän mutta pääsee hänkin melko vaatimattomalle tienestille.
Suomalaiset työttömät ovat täysin pois pelistä. Ne ei kertakaikkiaan lähde rämpimään läpipääsemättömään ryteikköön edes kesällä saatikka räntäsateella. Maahanmuuttajissa on ainakin osa sellaisia joptka voisivat lähteäkin ja oppia tämän työn, joka on paljon vaativampaa kun moni teollisuus tai kaupallinen työ.
Minulla oli 8kk työllistämistuella Burmalainen (Myanmar)kaveri. Ahkera ja tunnollinen, oppi pian raivaussahan käytön samoinkuin osasi jättää taimikon sopivaan tiheyteen. Hän oli ollut todellisena pakolaisena Suomessa 11 vuotta. Tämä oli ensimmäinen "oikea työpaikka" hänelle. Kursseilta, kursseille häntä oli juoksutettu toistakymmentä vuotta.
Kun minulta loppui raivaus hän pääsi suosituksestani metsänhoitoyhdistykselle töihin.Tilani sijaitsee sattumalta juuri Viitasaarella. Olisi kiva tavata Hakkarainen. Väitän nimittäin että nämä maahanmuuttajat ovat keskimäärin työhalukkaampia kun osa Suomalaisista.

Toimituksen poiminnat