Janne J. M. Muhonen Kriittisiä puheenvuoroja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Helsingin sanomien nerokas julistus

Helsingin sanomat teki sen taas yhtä vankkumattomalla ammattitaidolla ja rautaisella otteella kuin oli syytäkin odottaa. Täsmäiskut osuivat ballististen ohjusten tavoin suoraan otsalohkoon, nivusiin ja palleaan. Koska läheskään kaikki eivät ole kyseisen aviisin tilaajia, eivätkä ole saaneet hyppysiinsä skannausta päivän pläjäyksestä, siteeraan tähän muutamia mielenkiintoisuuksia artikkelista "Perussuomalaisilta tuomio vähemmistöjen suosimiselle."

Näinhän asian kuuluukin olla, mutta ei vaadita ennustajaeukkoa kertomaan sitä, millaisen mielikuvan tuollainen ilmaisutapa herättää.

Ainoa johtopäätös, jonka Hesarin toimittajaparivaljakko Teija Sutinen ja Kalle Silfverberg on onnistunut perussuomalaisten eilen esittelemästä rasismin vastaisesta julkilausumasta ammentamaan, on juuri tuo. Ei ole olennaista, että perussuomalaiset asettuu yksiselitteisesti rasismia ja syrjintää vastaan - tuomiten myös väkivallan. Se lienee pikemminkin toissijaisuus. On olennaisempaa, että perussuomalaiset tuomitsee yhä ja edelleen myös enemmistöjen syrjinnän.

"Tuomitsemme mihin tahansa etniseen, uskonnolliseen, kulttuuriseen, aatteelliseen, kielelliseen tai poliittiseen ryhmään kohdistuvan yleistävän tai valheellisen mustamaalauksen ja demonisoinnin riippumatta siitä, edustaako ryhmä enemmistöä vai vähemmistöä."

Apuva. Enää ei saa grillata edes jääkiekosta pitävää, lihaa syövää, valkoihoista, heteroseksuaalia, Kanariansaarille vuosittain matkustavaa, hopeanharmaalla Toyota Corollalla ajavaa ja tuulipuvussaan sauvakävelevää mieshenkilöäkään. No, kaikki kiva kielletään aikanaan ja se olisi itse kunkin vähitellen aika oppia huomaamaan.

"Perussuomalaisten ryhmä siis tuomitsee varsinaisen syrjinnän lisäksi myös tämänkaltaisen positiivisen syrjinnän, jonka tarkoituksena on edistää vähemmistöjen asemaa."

Kuten eilen kirjoitin, on olemassa hieman enemmän maahanmuuttajia kuin mitä jotkut toiset ovat. Jotkut toiset vaativat hieman enemmän erityiskohtelua, koska ovat kenties hieman enemmän vaarassa joutua syrjityiksi tai muuten vain reppanoita. Toiset ovat hieman enemmän uhristatuksen arvoisia, eli toisin sanoen "varsinaisia" maahanmuuttajia.

Tämän päivän Hesari antaa meille asiasta syventävää opetusta ja ilmoittaa, että on olemassa myös varsinaista syrjintää. On siis jollain logiikalla erikseen positiivista ja negatiivista syrjintää. On olemassa hyvää ja huonoa syrjintää. Näin ei välttämättä pitäisi olla, mutta ainakin Hesari on asiasta eri mieltä. Eli...

"Vähemmistöjen suosimista erilaisin erityistoimin nimitetään positiiviseksi syrjinnäksi tai käänteiseksi syrjinnäksi. Sitä käytetään, jos oletuksena on, että esimerkiksi työ- tai opiskelupaikkaa hakeva olisi muuten vaarassa joutua eriarvoiseen asemaan."

...kantaväestön syrjintä ja vähemmistöjen suosiminen on niin sanottua epävarsinaista syrjintää. Uuskielisyyksien kirjo alkaa saada kalman hikeä ohimoille nostattavia piirteitä orwellilaisesta dystopiasta.

Kuten jo vanhastaan tiedämme, muistuttaa päivän Hesarikin siitä, että...

"Muun muassa Helsingin kaupunki haluaa rekrytoinneissaan suosia maahanmuuttajia, jotta heidän osuutensa työvoimasta heijastaisi paremmin väestörakennetta."

Millä tavalla yhteiskuntaamme heijastaa sellainen rekrytointipolitiikka, jossa parhaiten koulutetut makaavat syrjinnän ehkäisemiseksi - mutta silti edustamansa väestöryhmän johdosta - kortistossa ja heidän ohitseen prosessissa suositaan pätevyyteen katsomatta vähemmistöjä, joiden osuus väestörakenteessa vaihtelee?

Millaisen signaalin sen toivotaan antavan ja kenelle? Pitääkö tallinnalaisten ajatella lomamatkallaan, että kylläpä nuo suomalaiset ovat fiksua porukkaa, koska heidän pääkaupunkinsa henkilöstö heijastaa silminnähden hienosti väestön demografista rakennetta?

Toimittajat tekevät jäätävän johtopäätöksen numero kaksi ilkeiden perussuomalaisten perimmäisestä tavoitteesta:

"Perussuomalaisten ryhmä siis tuomitsee varsinaisen syrjinnän lisäksi myös tämänkaltaisen positiivisen (jee, kivaa, positiivista!) syrjinnän, jonka tarkoituksena on edistää vähemmistöjen asemaa."

Vähemmistöjen asemaa kokonaisuudessaan edistää tunnetusti se, että kantaväestöä monotetaan päähän minkä ehditään, nauretaan päälle ja sanotaan, että kaikki tehtiin vain vähemmistöjen asioiden kohentamiseksi. Kaikki koitunee vielä parhain päin.

Alan vähitellen ymmärtää sitä, mihin nämä kiintiöt ja käänteinen... tuota, epäsuora ja epänegatiivinen tai ei-niin-varsinainen syrjintä perustuvat. Ei kun anteeksi, enpäs ymmärräkään.

Helsingin sanomat ei ollut ainoa taho, joka närkästyi perussuomalaisten rasismin ja syrjinnän vastaisesta julkilausumasta. Myös ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros on huomauttanut sen sisältävän väärinkäsityksiä. Kouroksen mukaan...

"On hyvin harvinaista, että vähemmistö syrjii enemmistöä. Vähemmistöillä ei ole siihen juuri mahdollisuuksia."

Näin on ja olen harvinaisen samaa mieltä. Kyse ei olekaan nyt tapetilla olevassa rekrytointiasiassa siitä, että joku 0,4 prosentin marginaalivähemmistö sortaisi omatoimisesti enemmistöä. Ylhäältä käsin ohjattu poliittinen koneisto tekee sen heidän puolestaan. Kouros on ystävällinen ja tarkistaa sisälukutaitonsa jo ihan virkanimikkeensäkin johdosta.

Sitten tuleekin jo jotain sellaista osastoa, jota en ymmärrä, vaikka luen kyseisen pätkän useampaan kertaan:

"- Kiintiöt eivät tarkoita sitä, että ketään pitäisi suosia heidän taustansa takia, sanoo Kouros.

Hänen mukaansa kiintiöitä käytetään silloin, kun kyseessä on kaksi yhtä hyvää hakijaa. Silloin työnantajan tulee valita hakijoista se, jonka edustama ryhmä on työpaikalla aliedustettuna."

Yritän ainakin ymmärtää, että mikä tässä on se johtoajatus.

Kiintiöt eivät tarkoita sitä, että tausta vaikuttaisi heidän edukseen rekrytointiprosessissa, mutta heidän taustansa vaikuttaa silti myönteisesti valituksi tulemiseen siinä tapauksessa, että se on työpaikalla aliedustettu?

Mikäli haastattelussa käy kaksi taustoiltaan eriävää työnhakijaa - sanotaan vaikka että kurdi ja saamelainen -, jotka vaikuttavat perustellusti yhtä päteviltä työpaikkaan, voisi työnantaja vaikka heittää lanttia.

Mikäli työnantaja taasen noudattaa ilmeisen yleispäteviä positiivisen (jee, positiivista, kivaa!) erityiskohtelun periaatteita, valitsee hän vaihtoehdoista sen, jonka taustat ovat työympäristössä aliedustettuja siitäkin huolimatta, että häntä ei pitäisi suosia, ts. erityishuomioida, työnhakuprosessissa taustojensa vuoksi.

En yleensä viljele kirosanoja teksteihini, mutta eihän tässä nyt ole saatana mitään tolkkua. Jos saisin työpaikan siksi, että edustan minun kanssani samanvertaisiin työnhakijoihin verrattuna jotain tiettyä piirrettä, potisin huonoa omaatuntoa.

Onneksi Kristiina Kouros näkee asioissa myöskin niiden valoisat puolet:

"- Voi sitä (perussuomalaisten julkilausumaa) lukea hyvälläkin tavalla, sanoo Kouros."

No milläs tavalla sitä sitten aluksi luit? Sangen neutraalilla ja objektiivisella tavalla kaikesta päätellen. Lisää Kourosta:

"Julkilausuman muotoilua hän pitää kuitenkin epäonnistuneena. Se poikkeaa täysin YK:n ja EU:n ihmisoikeuslausunnoista, joissa ei puhuta muun muassa enemmistöjen syrjimisestä."

Olipa kyse sitten rekrytoinnissa suoritettavasta tai muusta kiintiöihin perustuvasta erityiskohtelusta, jota ei saisi suorittaa yksilön taustojen perusteella, on se viimeistään siksi sallittua, koska YK:n ja EU:N ihmisoikeuslausunnot eivät eksplisiittisesti sitä kielläkään.

Ottakaa nyt jo, helvetti soikoon, ne lääkkeenne.

Tässä on joka tapauksessa linkki Ihmisoikeusliiton nettisivuilta löytyvään rasismin vastaiseen peruskirjaan. Lukekaa, jos saatte jotain tolkkua.

"- Kaikki puolueet ovat jo allekirjoittaneet Euroopan poliittisten puolueiden rasismin vastaisen peruskirjan. Se on parempi ja kehittyneempi, ja sen kieli on ihmisoikeuskieltä, Kouros kuvailee."

Antakaapa minulle sitten se mitä ilmeisimmin jonkun tarkkaan varjellun salaseuran tuottama suomi-ihmisoikeuskieli-suomi -sanakirja niin annan lopullisen tuomioni perussuomalaisten rasismin ja syrjinnän vastaisesta julkilausumasta. Jälkimmäistä ymmärsin, mutta ensinnä mainitun kanssa teki tiukkaa, vaikkei kielitaidossani olekaan vikaa.

Tämä absoluuttisen tasa-arvon, vähemmistöjen etuoikeutuksen, rasismihysterian, kaiken maailman monikansallisten sopimusten ja näitä asioita ajamaan perustetun virkamieskoneiston asettama rasite koko yhteiskunnalle on sietämätön.

Mistä tämä tuli? Oliko 1920-luvulla vähemmistövaltuutetun johtamaa virkamiesarsenaalia antamassa lausuntoja sanojaan tarkkaan asetellen ja puolitotuuksia ristiriitoineen kauniisti muotoillen? Jotta kansalaiset saisivat sitten myöhemmin arvuutella niiden loogista sisältöä (tai sen puutetta)? Häh?

Tämänhetkinen tilanteemme, jossa pyritään ties millaisten erivapauksien ja sanankäänteiden avulla saavuttamaan utopistinen tasapaino ja harmonia, on mahdoton yhtälö ja aiheuttaa lähtökohtaisestikin täysin päinvastaisen reaktion.

Tätä se tiesi, kun Pirkan horoskooppi lupasi lähipäiville silkkaa tuskaa ja kärsimystä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Jaakko Häkkinen

"Millä tavalla yhteiskuntaamme heijastaa sellainen rekrytointipolitiikka, jossa parhaiten koulutetut makaavat syrjinnän ehkäisemiseksi - mutta silti edustamansa väestöryhmän johdosta - kortistossa ja heidän ohitseen prosessissa suositaan pätevyyteen katsomatta vähemmistöjä, joiden osuus väestörakenteessa vaihtelee?"

Näinpä. Sivusin aihetta juuri edellisessä kirjoituksessasi, joten ei tästä nyt enempiä.

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

Laitetaanpa tähän vielä sellainen "footnote", etten kykene parhaalla taidollanikaan taivuttamaan rautalankaa tämän taidokkaammin aihepiiristä positiivinen syrjintä + viharikoslainsäädäntö + rasismi. Jos joku toinen kykenee parempaan lopputulokseen, tai vielä parempaa: tästä eriävään katsontakantaan, niin olen vilpittömän kiinnostunut. Luen, Jaakko Häkkinen, tuon vielä muistin virkistämiseksi tuota pikaa.

Mieleni valkaa tämän mielivallan keskellä pelko ja epätoivo. Jos ja kun olen saanut jo pitkin kevättä lukuisia kielteisiä päätöksiä työpaikkahakemuksiini, antaisi nämä Helsingin kaupunkin linjaukset etenkin pääkaupunkiseutulaiselle klopille aihetta epäillä syitä, miksi juuri hänet onkin jätetty rannalle kerta toisensa jälkeen.

Sittenpä taas jotkut toiset saavat ihmetellä rasistisia asenteita, joita kansan syvistä riveistä kumpuaa. Oppia ikä kaikki. Koko lankavyyhti on kuin noidankehä, jossa hieman jokainen osapuoli ruokkii itseään ja toisiaan ja vice versa. Keskiössä toimii paitsi epäpätevä (tämä on oma henkilökohtainen mielipiteeni) myös ylimitoitettu byrokratiakoneisto oikeuden toteutumiseksi. Oikeutta, mutta kenelle? Se lienee yksi niistä avainkysymyksistä, joihin jään odottelemaan vastauksia kädet lanteilla ja parempaa huomista toivoessa.

Rug Head

http://asiakaspalvelu.hs.fi/tilaus/hinnasto/

Tuossa on hinnasto, jonka mukaan Hesari maksaa vuodessa 200-370 euroa,
riippuen sopimuksesta. Kannustan kaikki peruuttamaan tilauksen, ja
lukemaan jatkossa uutisensa useista webmedioista! Säästätte luontoa,
hermojanne, rahojanne!

Tässä esimerkkiä webmedioista:

http://www.uusisuomi.fi
http://www.hs.fi
http://www.yle.fi/uutiset
http://www.aamulehti.fi
http://www.bbc.co.uk
http://www.cnn.com
http://www.wsj.com
http://finance.google.com
http://www.kauppalehti.fi
http://www.taloussanomat.fi
http://www.it-viikko.fi

Miettikääpä, tilaatteko lehteä vain tottumuksen voimasta? Luetteko
lehteä? Jos käytätte webmedioita, voitte itse tehdä nopeita täsmähakuja
ja googlettaa tai bingittää hakuja. Teistä tulee yhä parempia ja valveutuneimpia tutkivia ja kriittisiä ajattelijoita!

Toimituksen poiminnat