Monikulttuurisuus on erottamaton osa arkeani
Janne Muhonen monikulttuurisen yhteiskunnan vaikutusten keskiössä.
Nyt se tapahtui. Kuvittelin kaikessa impivaaralaisuudessani olleeni tähän asti täysin eristetty ympäröivän maailmamme muiden kulttuurien vaikutukselta suosimalla esimerkiksi kotimaisia elintarvikkeita, tallustelemalla Reino-tohvelit jalassa ja kommunikoimalla tuttavieni kanssa Nokia-merkkisellä matkapuhelimella. Virhearvio!
Katsoin tarkemmin puhelimen pakkauslaatikkoa ja havaitsin kauhukseni, että tuo vastikään ostamani kapistus onkin valmistettu Unkarissa. Toinen toistaan epämieluisampia asioita alkoi tarkemman tutkiskelun jälkeen valjeta utuisen savuverhon peitteistä.
Hipelöin Kiinassa valmistettua Logitech-hiirtä, kävin iltapäivällä murkinoimassa amerikkalaislähtöisessä McDonald's-ravintolassa ja siemailen suomalaisessa tehtaassa valmistettua juomaa tölkistä, jonka valmistusmateriaali on alumiini, jonka suurin esiintymisalue on Kiina. Lienee syytä olettaa, että materiaali olisi louhittu täysin muualta kuin pieksämäkeläisestä sorakuopasta.
Kauhukseni huomaan olevani umpikujassa. Monikulttuurisuuden tarrattua kiinni jokapäiväiseen elämääni en voi enää vastustella afganistanilaisten, irakilaisten tai somalialaisten maahanmuuttoa osaksi ankeaa kulttuuriamme.
Vastoin tähänastista naiivia maailmankuvaani rajoittamaton määrä toisistaan poikkeavia kulttuureja vaikutusmaailmoineen hallinnoivat minua, tavalla tai toisella.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Juu, niin se on, että tuontia tuppaa toisinaan mutta ei aina. Söin tänään paistettua lohta ja perunamuusia. Luultavasti suomalaisia kumpikin. En tosin ole varma sen lohen osalta. Tilli oli suomalaista, samoin piimä ja kraanavesi ja myös ruisleipä ja juusto.
Onko Sisu-viina tuontitavaraa?
Kyseessä on globaali kapitalismi, joka nimenomaan tuhoaa maailman monikulttuurisuuden. Se edustaa kaiken kulttuurisen diversiteetin ekumeenista vastakohtaa, luovaa tuhoavaa voimaa joka saa kaikki maailman kansat räpläämään iphonea ja syömään BigMac-hampurilaisia.
Toisaalta Suomi on monikulttuurinen maa ilman maahanmuuttajiakin. Meillä on ollut vaikka kuinka kauan omien vähemmistöjemme kulttuurit. Esim. saamelaiset.
http://tonisuonsivu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97743-suomi-on-kaksikieline...
Kannattaisi varmaan ensin määritellä mitä monikulttuurisuus lopulta on. En itse katso olevani monikulttuurinen, vaikka syön joka päivä kotona kiinalaista ruokaa, soittelen amerikoissa tehdyllä kännykällä ja pidän enimmäkseen kiinalaisia vaatteita kun tallustelen suomalaisessa hangessa.
Vieraat vaikutteet eivät välttämättä luo monikulttuurisuutta, mitä se nyt sitten lieneekään. Suomessa eletään ja toimitaan suomalaisten tapojen ja käytäntöjen mukaan. Siksi suomalainen ei tarvitse mitään monikulttuurisuuskurssitusta, koska hän tietää jo valmiiksi miten Suomessa olla ja eleä.
Maahanmuuttajien on ymmärrettävä, että kotinsa tai yhteisönsä yleisten tilojen ulkopuolella hänen on käyttäydyttävä ja toimittava suomalaisten tapojen mukaan. Mikään muu ei ole mahdollista, jos aikoo tulla toimeen Suomessa. Maahanmuuttaja siis tarvitsee kurssitusta, me emme.
Ajatus suomalaisten monikultturisuuskurssituksesta on mahdoton käytännössä toteuttaa. Suomessa on 21 vierasmaalaista kansallisuutta, kun vain suurimmat ryhmät lasketaan mukaan. Näillä kaikilla on oma kulttuurinsa. Parinkymmenen vieraan kulttuurin opiskelu on mahdotonta ja silkkaa ajanhaaskausta. Joku voisi sanoa, että valitaan kurssitukseen näistä kulttuureista "parhaat". Mutta sehän olisi epätasa-arvoista! Millä perusteella jokin vieras kulttuuri ansaitsisi tulla kurssitettavaksi, mutta jokin toinen ei?
Jos kurssitusta todella vaaditaan, niin sitten kullekin maahanmuuttajaryhmälle pitäisi opettaa suomalaisen kulttuurin lisäksi kaikki muut Suomessa olevat vieraat kulttuurit. Melkoinen koulutussoppa!
Joku voisi sanoa, että täytyyhän meidän nyt ymmärtää vieraita kulttuureja. Minun kapasiteettini ei riitä parinkymmenen kulttuurin ymmärtämiseen, ja tuskin kenenkään muunkaan.
Käytännössä siis ainoa mahdollisuus on, että maahanmuuttajat noudattavat julkisuudessa suomalaista kulttuuria. Siinä voittavat sekä suomalaiset että maahanmuttajat.
Reinotossuissa on klassinen Skottiruudutus, eli tartan. NOKIA taas ei ole Suomalainen yritys, kuten joskus virheellisesti luullaan. Nokian omistaa USA, Britannia ja Ranska. Suomi omistaa n. 10 % Nokiasta.
Olen aina miettinyt, mikä olisi järkevin peruste määrittää kansainvälisen yrityksen kansallisuus, jos oikein yrittäisi?
Vaihtoehtoja:
- pääkonttorin sijainti
- omistuksen kansallisuus
- toimarin kansallisuus
- hallituksen pj.:n kansallisuus
- johtoryhmän kansallisuus
- keskeisten toimihenkilöiden kansallisuus
- perustamismaa
- joku pisteytetty kombinaatio näistä
Miksi kaikki pitää aina kansallistaa?
Emmekö voisi vain yksinkertaisesti hyväksyä monikulttuurisuutta?
Me elämme monikulttuurisessa yhteiskunnassan ja sillä selvä?
Kysymys taitaa olla toisin päin.
Voiko monikulttuurinen maailma hyväksyä Suomalaisuutta, tarkoitan siis tätä ilmiötä jota kutsumme Impivaaralaisuudeksi.
Tässä on monenlaista ristiriitaa siinä mielessä että ajattelumme perustuu kansallismielisyyteen. Myös meidän ajattelumme jotka hyväksymme monikulttuurisuuden ja koetamme ajatella "sillee laveasti", perustuu siihen että maailma on jaettu kansoihin jotka elävät omien rajojensa sisäpuolella.
Tämä kansallismielinen ajattelu, joka on siis ajattelumme perusta, tahdommepa sitä tai emme, perustuu pitkälle harhakuviin, olettamuksiin, vääriin tietoihin todellisuudesta, kun taas monikulttuurisuus, se jota vieroksutaan, se on realiteetti, se on realiteetti myös niiden elämässä jotka ajattelevat kansallismielisesti ja kannattavat kansallismielisyyttä ja vierastavat monikulttuurisuutta.
Elämme siis tavallaan harhassa ja "väärässä todellisuudessa" kaikki.
.
Arvo Kuusela:
Kansallisuus voi olla konstruktio, mutta tuon konstruktion vaikutukset ovat reaaliset. Tärkeä osa kansallisuutta on mm. kieli ja kulttuuri. Mitä samanlaisempi kieli ja kulttuuri kahden ihmisen välillä on, sitä helpommin he tulevat keskenään toimeen, varsinkin jos kysymys on riskejä karttavasta ihmistyypistä.
Se, että sinä olet avaramielinen, ei tarkoita, että suurin osa ihmisistä on. Sinun pitäisi myös ymmärtää ahdasmielisempiä ihmisiä ja tajuta, että heidän aivojensa selviytymisstrategia painottaa eri asioita kuin sinulla, esim. riskien minimoimista ja aivojen laskentatehon investoimista arjen pyörittämiseen ja ennustettavuuteen. Malesia on aidosti monikulttuurinen maa, jossa on kolme pääkulttuuria: maleit, kiinalaiset ja tamil-intialaiset. Valitettavasti parinkin vuosisadan yhteiselon jälkeen nuo kulttuurit elävät mieluiten omissa oloissaan, vaikka heillä on yhteinen maa.
Ratkaisu on minusta se, että ne ketkä ovat avaramielisiä, muuttavat niihin maihin, joissa on avaramielisiä ja risteytyvät keskenään, mutta konservatiivit saavat luvan elää omissa maissaan.
Arvo Kuusela
No siksi kaikki pitää aina kansallistaa, että riemurinnoin ja itsetyytyväisinä pääsemme omia henkseleitämme itse paukuttamaan.
Kuten Eila jo sanoi, markkinatalouden kansainvälinen työnjako ei ole kulttuuria, saatikka sitten moni-.
Mainittakoon, että olen tismalleen samaa mieltä ja suurin osa lukijoista varmasti ymmärsikin tekstini olleen saivartelua linkittämäni artikkelin kirjoittaneen punikkitoimittajan aivoituksista. Niiden kantava voima kun oli nimenomaan se, että monikansallisten tuotemerkkien käyttö tai ulkomaisten (muiden-kuin-suomalaisten) ruokalajien valmistaminen on juuri sitä monikulttuurisuutta, josta nuivat suomalaiset haluaisivat irrottautua, ja kääntäen kellään (esimerkiksi minulla, kuten kirjoitin), joka syö kebabia ja matkustaa bussilla, jonka puikoissa häärää turkkilainen, ei ole oikeutta vaatia irrottautumista monikulttuurisesta yhteiskunnasta.
Tämä keskustelu monikulttuurisuudesta ei ole koskaan oikein avautunut minulle. Ensinnäkin käsitetäänkö monikulttuurisuudella että eri etniset ryhmät omista arvoistaan ja kulttuuriperinteistään kiinnipitämällä mutta keskenään "rauhanomaisessa rinnakkainelossa" elävät keskenään vai onko tavoitteena että kaikki ryhmät hyväksyt laajalti ilman sen kummempia nikotteluja yleishumaanit yhteiset arvot ja lopulta sulautuvat toisiinsa aikaa myöten?
Jos monikulttuurisuus merkitsee tuota ensimmäistä vaihtoehtoa seison jyrkästi sitä vastaan mutta jos sillä tarkoitetaan tuota jälkimmäistä vaihtoehtoa olen ehdottomasti 100%:sti monikulttuurisuuden kannalla. Esim. "rotujen" sekoittuminen ei olisi ainoastaan suotavaa vaan suorastaan välttämätöntä. Koko pigmenttiproblematiikka on yksi niitä viheliäisiä asioita jotka estävät ihmiskuntaa keskittymään itse pääasiaan - ihmisten elinolojen parantamiseen ja ihmisarvoisen elämän mahdollistamiseen kaikkialla.
Itse olen jyrkästi irtisanoutunut olevani "valkoiseen rotuun" kuuluva yksilö. Olen menettänyt täysin "rotutietoisuuteni".
Vastoin tähänastista naiivia maailmankuvaani rajoittamaton määrä toisistaan poikkeavia kulttuureja vaikutusmaailmoineen hallinnoivat minua, tavalla tai toisella.
Totta.
Heti kättelyssä Hanne Nabintu Herland lyö luun kurkkuun tiedostajille kun hän suorastaan pelottavalla tavalla myötäilee Hommasta tutun suuren keravalaisen ajattelijan mietteitä.
"Monikulttuurisuuden vastustaminen on muiden maiden suvereniteetin kunnioittamista ja oikeuden antamista näille itse määritellä oman kulttuurinsa arvot, kun samanaikaisesti me itse saamme määritellä oman eurooppalaisen kulttuurimme arvot."
Uudessa kirjassaan Herland kirjoittaa usein maailman parhaaksi maaksikin tituleeratun Norjan olevan alistumaisillaan sosialismista tuttuun haihatteluun ja väärien mielipiteitten kieltämiseen julkisessa keskustelussa. Hän kuvailee Norjaa maana, missä koululaitos, tiestö ja terveydenhuolto ovat romahtamaisillaan, maaksi, missä rikolliset riehuvat mielensä mukaan ja missä – kiitos öljymiljardien – systemaattisesti ylläpidetään laiskottelua disko- ym vastikkeetonta rahaa jakamalla.
http://rahmispossu.net/2012/02/15/tummaihoisten-saaliminen-on-rasismia/
Mikä on "eurooppalainen kulttuurimme" ja kuka on se "me", joka ihan itse saa määritellä tuon "eurooppalaisen kulttuurimme" arvot? Mikä ja kuka estää määrittelemästä niitä arvoja nyt? Vaikka tällä palstalla.
Kaikki me maapallon ihmiset esimerkiksi hengitämme samaa ilmaa. Siinä ei ole mitään monikulttuurista.
Luonnonlait ja niihin perustuva tekniikka toteutuvat kaikille samoilla ehdoilla. Siinä ei ole mitään monikulttuurista.
Globaali kapitalismi yrittää raha-ajattelun keinoin hallita koko maailmaa. Se todellakin osaltaan liuottaa kulttuurit samaan liemeen. Liemi on keltaista.
Kansallisten kulttuurien ydin elää sukupolvesta toiseen perityvän kielen syvärakenteissa. Jollakin lailla ajattelu ja jopa tapojen perustukset on koodattu kielen syvärakenteisiin.
Kieltä ja ajattelua ei voida mitenkään siirtää kulttuurista toiseen. Kun kieltä käännetään toiseksi, kulttuuri käännetään toiseksi. Ollaan raja-asemalla, jossa osa matkalaukuista katoaa ja niiden tilalle on kohdemaassa hankittava toiset.
Ihminen voi kasvaa ihmiseksi vain oman kasvukulttuurinsa piirissä. No, ei, tämä on paikkansapitävää, mutta riittämättömästi sanottu. Sanotaan näin: ihminen voi kasvaa täyteen aikuisuuteensa vain oman kasvukulttuurinsa piirissä.
Täysi aikuisuus merkitsee sitä, että yksilö saa etäisyyttä myös omaan kasvukulttuuriinsa. Silloin hän oppii katsomaan niitä kulttuurisia rakennusaineita, joista hän itse on rakennettu. Vasta tämän jälkeen on mahdollista ymmärtää mistä kulttuurissa ylimalkaan, ja vieraissa kulttuureissa eritoten, on kysymys.
Kaikki kulttuurit eivät salli yksilöidensä eriytyä yksilöllisesti ja kasvaa irti kulttuurin sosiaalisesta sidonnaisuudesta. Sellaiset kulttuurit eivät sopeudu mihinkään ympäröivään kulttuuriin. Eivät vaikka niitä kotoutettaisiin miten.
Maahanmuutto-ongelmiin kuuluu tyypillisesti se, että jotkut kulttuurit eivät edes avaudu vieraille vaikutteille, vaan haasteita kohdatessaan päin vastoin sulkeutuvat sisäänsä ja vahvistautuvat omassa sosiaalisesti sitovassa, tunnustuksellisessa ajattelussaan.
Silloin kohdataan se monikulttuurisuuden ongelma, joka siis on ihan toinen juttu kuin kaikki mikä meitä maapallon kaikkia ihmisiä yhdistää, kuten hengitysilma.
"Ihminen voi kasvaa ihmiseksi vain oman kasvukulttuurinsa piirissä."
Jos minä siis vaikka kasvaisinkin ihmiseksi eskimokulttuurin piirissä, niin sehän silloin olisi määritelmällisesti oma kasvukulttuurini. Voisin siis ilmeisesti kasvaa ihmiseksi. Ei kun täyteen aikuisuuteeni, jossa saan etäisyyttä eskimoihin, esimerkiksi muuttamalla Kööpenhaminaan, ja siten opin katsomaan kulttuurini rakennusaineita ja ymmärtämään mistä kulttuurissa on kysymys. Erityisesti vieraissa kulttuureissa. SILLOIN kohdataan se ongelma joka on ihan toinen kuin hengitysilma.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 17 kommenttia