Janne Muhonen - valtakunnanärsyyntyjä

Liikennelaki

Liikenneturvallisuuden peruslähtökohdat uhkaavat unohtua

Katselin tuossa päivemmällä televisiosta dokumenttia siitä, millä tasolla nelipyöräisten ystäviemme turvallisuusvarusteluteknologiassa tällä hetkellä liikutaan. Bayernilaisissa autotehtaissa on suunnitteilla järjestelmä, joka tarkkailee ajoneuvon ja ajotien keskikohdan etäisyyttä antaen varoitussignaalin rajan lähestyessä ja etenkin sen ylittyessä. Sama homma pätee tietysti myös ajoradan ulkoreunan lähestyessä. Ymmärtääkseni avainasemasssa järjestelmän toimivuuden kannalta ovat paitsi keskikaistalle myös penkereelle maalaillut linjat.

"Jos ajan niin saanko ottaa edes pikkuisen?"

Miksi ihmeessä tie-, vesi- tai ilmailuliikenteessä on ajoneuvonsa kuljettajalle joku muu hyväksyttävä promilleraja kuin pyöreä nolla? En ole ikinä ymmärtänyt tätä asiaa. Miksi kummassa jotkut haluavat korkeintaan laskea rajan esimerkiksi 0,2 tai 0,3 promilleen, mutteivat poistaa sitä tyystin? Vesiliikenteessä se on tietääkseni promillen verran ja sitä pidetään ihan sopivana, perustellen tätä tieliikennettä leveämmillä ajolinjoilla, pidemmällä reaktioajalla, vähäisemmällä liikennemäärällä ja pienemmillä ajonopeuksilla.

Julkaise syötteitä