Janne Muhonen - valtakunnanärsyyntyjä

Pekka Haavisto

Suuren vaalipäivän jälkitunnelmia

Suomi sai uuden presidenttinsä kokoomuksen Sauli Niinistöstä ja jälkipyykin pesu lienee pikku hiljaa kiivaimmillaan, jos sellaiselle nyt tarvetta onkaan. Vaalitulos itsessään ei jättänyt mitään epäselväksi Niinistön saavutettua n. 800 000 äänen enemmistön, mutta poikkeuksellisen alhaiseen äänestysinnokkuuteen kiinnitettiin huomiota niin vaalistudiossa kuin kotikatsomoissakin.

NATO ei ole minun Suomeni tulevaisuus!

Olen vilpittömän tyytyväinen siitä, että ikuinen NATO-kysymys otettiin presidentinvaalien yhdeksi avainkysymykseksi, ja miksipä se ei sitä olisi, koska presidentti on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen johtaja sekä puolustusvoimien ylipäällikkö. Äänestämällä toisella kierroksella kansamme ottaakin yhden ratkaisevan askeleen: kohti puolustusliittoa NATO-myönteisen Niinistön johdolla tai pidättäytyminen sen ulkopuolella puolueettomana Haaviston ohjaksissa.

Pohdintaa eilisistä vaaleista ja reaktioista

Eilisetkin vaalit sen todistivat: asennevammaiset poliitikot ja toimittajat eivät ymmärrä demokraattisen prosessin, äänestämisen ja kannatuksen ydintä. Toisin kuin meillä perussuomalaisissa on omiin arvoihimme, asiaamme ja ehdokkaisiimme luottavina tapana tehdä, eli äänestämme heidän puolestaan - heitä kannattaaksemme -, äänestävät vihervassarit paitsi ehdokastaan myös samanaikaisesti jotain toista vastaan.

Julkaise syötteitä