*

Janne J. M. Muhonen Kriittisiä puheenvuoroja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Säästäminen

Useimmilla suomalaisilla on nyt riittävästi rahaa

Enemmistöllä suomalaisista on tällä hetkellä rahaa enemmän kuin mitä he tarvitsevat elämiseensä. Lähes kaksi kolmasosaa kertoo sijoittaneensa rahojaan. Suurin sijoitusmuoto näyttäisi olevan käyttötilille säästäminen. Se on toki varmin kohde mutta takuuvarmasti tilille säästämällä saa huonoimman tuoton. Se että tilille säästäminen on ykköskohde kertonee jotakin siitä, että ihmisillä ei kuitenkaan ole riskinottohaluja tai kykyä.

Alahan säästää, senkin tuhlari – vanhuutesi on jo ovella!

 

Itse päätät, millainen. Tarvitset vain rahaa, ja sitähän on, kun sitä säästää.

Siis, lopeta tuhlaaminen. Hanki motivaatio.

Tee niin kuin rahastoanalyytikko Matias Möttölä neuvoo. Luo eteesi kuva omasta tulevaisuudestasi sellaisena kuin se ilman rahaa tulisi olemaan: huono terveys, huonot hampaat, huono asunto ja tylsä elämä. Jopa alkaa säästäminen maistua.

Ja sitten tarvitsee vain löytää sijoitusneuvoja.

Automatisointi ei ole mahdollisuus vaan uhka

Vaikka kuka yritysjohtaja hänen edustamansa yrityksen osakkeenomistajista puhumattakaan silmät kirkkaina mitä väittäisi, on nykyään manuaalisesti, eli vanhahtavaa termiä käyttäen miestyövoimin teetettävien töiden siirtämisessä automatiikan pariin tavoitteena yksinomaan säästöt henkilöstökustannuksissa.

Kela verottaa mummon rahastosäästöt lapsenlapselle

Heti herättyään kun joutuu lukemaan tällaista, alkaa verenpaine nousta. Kuusivuotiaalle lapsenlapselleen 40 euroa kuukaudessa rahastoon säästänyt isoäiti sai kuulla, että Kela edellyttää lapsensa perheen realisoivan lapsenlapsen säästöt, kun perheen tilanne muuttui toimeentuloa vaativaksi. Taustalla oli ajatus, että lapsi saisi käyttää rahat vaikkapa opiskeluun täytettyään 18 vuotta. Kela siis käytännössä perii veroa 100% sijoitetusta säästöstä. 100%. Se on korkea veroaste se.

Talkkarit takasin? - Liukastelu kuriin

Kaatuminen on yllättävän yhteiskunnallinen kysymys.

 

Eilen kaaduin kotipihalla, kun pyörävajaan vievää reittiä ei ollut eikä ole hiekoitettu.

 

Tänään kaatuminen oli lähellä kaksi kertaa, kun lumen alla on peilijäätäa. Ilman kaatumistakin jalka meinasi revähtää, kun liukastuminen melkein johti pakotettuun spagaatiin, joka ei kuulu äijäjoogan ohjelmistoon.

 

Suomalaiset lyhennyspervertikot nälkäkuurilla?

MTV uutisoi viikonloppuna asuntolainojen laina-aikojen pitenemisestä - S-Pankki tuli ulos jopa 45 vuoden asuntolainojen kanssa joita se aikoo joissakin tapauksissa tarjota. Finanssivalvonta (ehkä hieman yllätyksettömästi) maalaili piruja seinille ja uhkasi kotitalouksien olevan kriisin iskiessä kyvyttömiä “nostamaan kulutuksella kansantaloutta sieltä pohjalta”.

Miten kulutuksesta tuli avain paratiisiin?

Keskustelu alkaa yleensä näin: ”Miten voit hyväksyä leikkauksia? Etkö yhtään ajattele, miltä ihmisistä tuntuu, kun heiltä otetaan pois…”..

Niin ekonomistilla ei ole sydäntä eikä sielua. He ovat pahoja ihmisiä. Toista ovat sosiologit, filosofit, toimittajat ja tietenkin poliitikot. He ymmärtävät pienen ihmisen hädän.

Onko Suomen velkaantumisessa vaara?

Pääministeri pelottelee velkaantumisen vauhdilla ja alijäämämenettelyllä. Niihin perustuu Suomen talouspolitiikka. Meneekö oikein?

 

Uudet lääkekorvaukset 2016 - miten aikuinen voi säästää?

Esimerkkitapauksemme on Janne.

Hän on opiskelija, 22-vuotias. Janne on myös diabeetikko, joka käyttää säännöllisesti pistettävää insuliinia. Vuoden 2016 alussa Jannen kukkaroa rokottaa ikävästi entistä enemmän Kelan korvauksiin tullut 50 euron alkuomavastuu, joka tuli 18 vuotta täyttäneille. Sen lisäksi hän maksaa uudistettua ostokertakohtaista hintaa lääkkeestään, joka viime vuonna oli 3 euroa ja tämän vuoden alusta 4,50 euroa.

Janne menee hakemaan insuliiniaan ensimmäistä kertaa kuluvana vuonna. 

Ostokerta-malli 1: 

Faktoja koulutus- ja talouskeskusteluun

Keskustelu Suomen tulevaisuudesta käy kuumana. Mitä kuumempana se käy, sitä tiukempia puolustuslinjoja rakennetaan omien ajatusten tukemiseksi. Olemme jatkuvasti yhä lähempänä tilannetta, jossa kaikki huutavat ja se jonka huuto kuuluu kovimmin, voittaa äänestyksen. Ellen ihan väärin muista, eikö se ollut alkuperäinen demokratian kehdossa Kreikassa kehitetty äänestystapa?

Puhetta ilman keskustelua ja ratkaisuja

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä