Janne J. M. Muhonen Kriittisiä puheenvuoroja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Kaikki blogit puheenaiheesta Kielipolitiikka

Kielten tappamisen perusteita II: Tappopolitiikka


Nyt on muodikasta puhua siitä, kuinka 7000 kielestä suurin osa kuolee tulevaisuudessa. Tietysti parempi olisi puhua kielten TAPPAMISESTA, koska tieteellinen totuushan on se, että eivät kielet suinkaan omia aikojaan kupsahtele. Kyllä niiden tappaminen vaatii verenhimoisen ihmisen toimia, oikein hiki päässä huhkimista, että kielet saa nuijittua hengiltä. Sen verran sitkeitä ne joskus voivat myös olla.

Saamelaiskielet kansalliskieliä

Suomessa elää n. 8000 saamelaisen vähemmistö ja juridisesti meillä on oma saamelaisalueemme pohjoisessa Lapissa.

Suomessa puhutaan kolmea eri saamelaiskieltä - pohjoissaamea, inarinsaamea ja kolttasaamea. Usein "saamena" saa edustaa niistä suurin, pohjoissaame ja se on levinnein myös Ruotsissa ja Norjassa.

Ruotsin ja Suomen kielitilanteet tyystin erilaisia

Yle uutisoi eilen 24.6.2017 suomen kielen ja suomenkielisten tilanteesta Ruotsissa. Uutisten taustalla ovat muun muassa tutkijoiden ja Ruotsin suomalaisen opettajaliiton tekemät havainnot suomen kielen aseman heikentymisestä läntisessä naapurimaassamme, missä suomen kieli on yksi virallisista vähemmistökielistä. Esimerkiksi ruotsinsuomalaisten oppilaiden ja opettajien suomen kielen puhumista rajoitetaan. Tämän on havaittu olevan varsin systemaattinen trendi Ruotsissa viimeisten vuosien aikana.

Euroopan unioni ja Venäjä tappavat suomalais-ugrilaiset kielet yhteistuumin

 


Kun nyt näköjään harrastetaan urakalla näennäispolitiikkaa vähän liikaa, eli keskitytään erään surullisenkuuluisan pellepuolueen hajoamiskomedian seuraamiseen, on aika huomauttaa, että politiikalla on tai voisi olla ihan oikeita asiallisia, puoluepolitiikastakin irrallisia, tehtäviä. Tässä blogissani yhdestä sellaisesta eli pitääkö sukukansat tappaa vai ei.

Ei ruotsin pakolliselle yo-kokeelle

YLE uutisoi tiistaina 21.03.2017 Juha Sipilän suhtautuvan varovaisen myönteisesti ruotsin kielen ylioppilaskokeen palauttamiseen pakolliseksi. Pääministeri Sipilä on sanonut YLE:n mukaan ajatushautomo Agendalle, että asiasta ei ole käyty keskustelua, mutta ehkä pitäisi käydä. Uutinen väittää taustalla olevan ajatus, että pakollinen ylioppilaskoe voisi parantaa viranomaisten ruotsin kielen taitoja. Ruotsin kielen pakollisuus poistui ylioppilaskokeesta vuonna 2005.

 

Valtava paasaus pakkoruotsista

Esipuhe: Tämä kirjoitus sisältää tajunnanvirtaista jaarittelua sekä myös on todella pitkä,  ja käyn tässä läpi omia kokemuksiani ruotsin opiskelusta, alueellisesta kielikokeilusta sekä poliittisia ideoitani pakkoruotsin ja siihen liittyvän byrokratian muuttamiseksi valtakunnallisella tasolla. Ei kannata tuhlata aikaa tämän lukemiseen jos aihe ei kiinnosta tai pakkoruotsin pysyttäminen ennallaan on lukijalle niin ison tunnelatauksen ahtama asia että ei koe käymään siitä hedelmällistä keskustelua.

Aloitetaan:

Tänä vuonna otetaan pakkoruotsista vapautumisen ensi askeleet

Olen tyytyväinen eläkkeellä olevien opetusneuvoksien Anna-Kaisa Mustaparran ja Liisa Jääskeläisen mielipidekirjoitukseen Helsingin Sanomissa.

Pakkoruotsin poistamista kokeillaan

Yle 20.1.    Opetusministeri vahvistaa: Pakollisen ruotsin kielen poistavan kokeilun määrä alkaa syksyllä

Hallitus ei ole haudannut suunnitelmia pakollisen ruotsin opiskelun poistavasta kielikokeilusta. Alueellisen kokeilun ajatuksena on, että kouluruotsin voisi korvata jollakin toisella kielellä.

Kielivapauskeskustelu jatkuvasti harhateillä

Tahallisen väärinymmärtämisen trendin häikäilemättömimpiin puoliin lukeutuu toiminta, jossa jotain tiettyä poliittista instituutiota tai nykyistä lainsäädäntöä kohtaan osoitettu kritiikki sekä muutoksen halu johdatellaan ja kanavoidaan koskemaan kyseiseen teemaan liittyviä ihmisiä ja ihmisryhmiä. Viedään homma ihmisten iholle.

Sukukansojen kissa nostettava pöydälle

 

Venäjän suomalais-ugrilaiset kielet kouluopetuksen kieliksi!


Edellisessä kirjoituksessani puhuin tämän alueen suomalais-ugrilaisista kielistä, joiden asema on suhteellisen hyvä, vielä. Mitä olisi tehtävä, kun niiden asema huononee kuitenkin jatkuvasti nimenomaan puhujien määrällä mitattuna? Miten estää niiden joutuminen joskus tulevaisuudessa erittäin uhanalaisiksi? Kielenpuhujien määrä vähenee huimaa vauhtia siitä huolimatta, että on vallalla monia myönteisiäkin ilmiöitä. 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä